Tikapuut kaatuivat, ja nainen putosi iskeytyi kivetykselle lähes kolmesta metristä. Turvallisuusmääräyksiä laiminlyöneelle rakennusfirmalle tuli kallis lasku.
Peltikaton asentamisvaiheessa tapahtunutta tapaturmaa käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Kuva: Terho Vuorinen
Terho Vuorinen
Omakotitalon kattopeltejä asentamassa ollut nainen loukkaantui vakavasti tamperelaisella työmaalla elokuussa 2020. Noin 40-vuotias nainen putosi noin 2,8 metrin korkeudesta pihakivetykselle tikapuiden kaaduttua.
Pahimmat vammat tulivat oikean jalan nilkkaan, jonka talusluu murtui pieniksi palasiksi. Myös nilkan sisällä oleva nivelpallo halkesi. Lisäksi nainen mursi häntäluunsa.
Jalka on leikattu onnettomuuden vuoksi jo neljästi. Nainen kärsii muun muassa hermosärystä ja turvotuksesta. Vielä ainakin runsas vuosi tapahtuneen jälkeen nainen joutui käyttämään kyynärsauvoja liikkuessaan.
Nainen työskenteli tamperelaisen kattofirman palveluksessa. Onnettomuus tapahtui, kun nainen oli mennyt miespuolisen työkaverinsa kanssa omakotitalon työmaalle asentamaan kattopeltejä.
Oikeudessa nainen kertoi kuulleensa esimieheltään, että ”kohde pitää tehdä kiireellä”.
– Nimenomaisen työkohteen opastus koostui toteamuksesta, että se oli roikkunut pitkään, joten työmaa oli tehtävä valmiiksi, oikeus kirjasi todistajana olleen naisen työparin kertoneen työnjohdon antamasta opastuksesta.
Työparille kerrottiin myös, ettei työmaalla ole enää rakennustelineitä.
Työparin käyttöön oli annettu firman auto, jossa ei ollut muita katolle kipuamisen mahdollistavia välineitä kuin tavalliset nojatikkaat. Henkilönostintakaan ei olisi voinut käyttää muurien ja istutusten vuoksi.
Pääkaton pellittämisen jälkeen oli edessä enää kuistin lippa. Työpari laittoi tikkaat nojaamaan loivasti katon reunaa vasten.
– Tikkaat asetettiin maahan niin tukevasti kuin ne saatiin siihen laitettua, mies kertoi oikeudessa.
Mies pääsi ongelmitta ylös, mutta kun nainen oli vuorostaan katonrajalla, tikkaat alkoivat luisua kohtaloikkain seurauksin.
– Kun (nainen) tippui, (mies) ei voinut tehdä mitään, ettei olisi itsekin tippunut mukana.
Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi kattofirman toimitusjohtajan ja kahden työnjohtajan laiminlyöneen työturvallisuusmääräyksiä. Kaikki kolme tuomittiin työturvallisuusrikoksista 25 päiväsakkoon.
Vastaajat myönsivät, ettei peltitöiden osalta ollut kirjallista turvallisuussuunnitelmaa. Työnjohto ei myöskään käynyt kohteessa työvaiheen aikana.
Vastaajat kuitenkin kiistivät syytteet. He kertoivat luottaneensa siihen, että kokeneet työntekijät käyttävät porrastelineitä, sillä nojatikkaiden käyttäminen on ohjeistuksen vastaista.
Oikeuden mukaan työntekijöillä ei ollut tosiallista mahdollisuutta tehdä työtään muilla varusteilla kuin mitä heille oli tarjottu.
– Tikkaiden käyttäminen ei ole näin ollen voinut yllättää työnjohtoa, vaan se on ollut näissä olosuhteissa ennakoitavissa.
– Vastaanotetun näytön perusteella vastaajat tiesivät telineiden puuttumisesta työmaalla, mutta jättivät työturvallisuuskysymykset paikalla olleiden työntekijöiden arvioitavaksi.
Riittävän rakennustelineen pystyttäminen ja purkaminen olisi vienyt selvityksen mukaan kaikkiaan kaksi työpäivää.
Työntekijöiden kokemus ei vaikuttanut oikeuden arvioon.
– Työntekijöille ei voi siirtää vastuuta, vaan työnantaja on velvollinen selvittämään, tunnistamaan ja poistamaan työssä aiheutuvat vaaratekijät. Laiminlyönnit ovat tapahtuneet yrityksen ydintoiminnoissa katolla työskentelyssä, joka lähtökohtaisesti aina sisältää riskin putoamiselle.
Asiassa tehdyn selvityksen perusteella kyse ei ollut yksittäisestä laiminlyönnistä.
– Toimintakulttuuri on ollut työnantajalla ennen vahingon sattumistakin jo jossain määrin välinpitämätöntä.
Kattofirman toimitusjohtajan on maksettava sakkoja 1 450 euroa. Toiselle työnjohtajalle sakkoja tuli 1 125 euroa, toiselle 850 euroa. Kattofirman itsensä on maksettava 8 000 euron yhteisösakko.
Toimitusjohtajan, työnjohtajien ja firman on korvattava työntekijälleen tilapäisestä haitasta 8 000 euroa, kosmeettisesta haitasta 1 000 euroa ja runsaat 3 400 euroa oikeudenkäyntikuluista.
Kattofirman on maksettava lisäksi valtiolle summa, jonka se säästi jättämällä rakennustelineet kasaamalla. Oikeus katsoi rikoshyödyksi 560 euroa.
Säästäminen ei tässä kohtaa kannattanut, sillä oikeuden vastaajille määräämät maksut nousivat kaikkiaan reiluun 25 500 euroon. Summasta puuttuvat kokonaan vastaajien omat oikeudenkäyntikulut.
