Matkustaja-aluksen kapteeni Pamelä Mäkelä on yksi harvoista naiskapteeneista. Suomen lähivesillä seilaavilla matkustaja-aluksilla hän on tällä hetkellä tiettävästi ainut naispäällikkö.
– Onhan se hienoa. On tällaista laivaa kiva ajaa, täytyy myöntää.
Kapteeni Pamelä Mäkelällä, 41, ei olekaan käsissään mikä tahansa "kauppakassi", vaan alla halkoo merivettä 223 metriä pitkä ja 32 metriä leveä matkustaja-autolautta M/S Viking Glory. Sen kapteenina ja yliperämiehenä Mäkelä on ollut alkuvuodesta saakka.
Laivan brygga, eli komentosilta, on ollut perinteisesti miesten aluetta. Vuonna 2019 tähän tuli muutos Viking Linella, kun Mäkelä aloitti varustamokonsernin ensimmäisenä naiskapteenina Amorellalla.
Tällä hetkellä Mäkelä on ainut naispäällikkö, eli virassa oleva kapteeni, Suomen lähivesillä liikennöivillä matkustaja-aluksilla. Nainen kapteenina on yhä harvinaisuus, mutta lähivuosina naisia tullaan näkemään enemmän aiemmin miesvaltaisella alalla.
– Tallink Siljan laivoilla ei ole tällä hetkellä yhtään naista laivan päällikkönä. Meillä on yksi nainen perämiehenä, mutta hän ei työskentele Itämerellä liikennöivällä laivalla. Muissa kansi- ja konepuolen tehtävissä on joitain naisia. Eniten naisia on hotelli- ja ravintolapuolella, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.
Myöskään Eckerö Linella ei ole naisia kapteenina.
Finnlinesilla ei ole tällä hetkellä päällikkönä naisia, mutta varustamon matkustaja-rahtilaivoilla työskentelee kaksi yliperämiestä, joilla on merikapteenin pätevyys. Viestintäpäällikkö Heidi Österberg kertoo, että myös kansi- ja koneosastoille on hakeutunut töihin naisia ilahduttavasti enemmän kuin ennen.
– Yli 20 aluksen laivastossamme on hyvät mahdollisuudet pitkille urapoluille. Perinteisesti monet henkilöstöstämme ovat ylenneet alemmista tehtävistä aina päälliköiksi asti. Siksi työsuhteidemme keskimääräinen pituus onkin varsin pitkä, sanoo Österberg.
Vaikka kapteenin raidat ovat vain harvalla, toimii naisia myös yliperämiehinä ja luotseina. Esimerkiksi Viking Linella työskentelee yliperämiehinä naisia, joilla on merikapteenin lupakirja.
– Yleensä kapteenin koulutusta omaavat aloittavat yliperämiehinä ja nousevat siitä. Nämä naiset meillä ovat luultavasti ruorin takana kapteeneina muutaman vuoden päästä. Meillä on myös naispuolinen yliperämies Cinderellalla, joka on Ruotsin lipun alla, kertoo Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström.
Luotsi ja perämies ajavat laivaa suurimman osan ajasta. Kapteeni hyppää "ruoriin" kiinni yleensä, kun laiva saapuu satamiin ja lähtee niistä pois. Muuten työ on paljon paperitöitä.
Joka kymmenes merenkulkualalle valmistunut on nainen
Vuonna 2021 valmistui kaikkiaan 206 merenkulkijaa yhteensä kahdeksasta alan oppilaitoksesta Suomessa. Heistä 53 valmistui merikapteeniksi.
Suomessa merenkulkualaa tähtäävää ammattikorkeakoulutasoista koulutusta antavat oppilaitokset Pohjanmaalla, Satakunnassa, Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Tämän lisäksi on seitsemän muuta merenkulkualaan liittyvää oppilaitosta, muun muassa Aboa Mare Turussa.
– Naiskapteenien määrä miehiin verrattuna vaihtelee maittain. Suomessa koulusta valmistuvista ehkä 8–10 prosenttia on naisia, mutta töissä aluksissa nainen päällikkönä on hyvin harvassa, kertoo koulutuspäällikkö Eija Velin Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.
Merikapteenin koulutuksen saaneita työskentelee usein perämiehinä.
– Lisäksi työpaikkoja on maissa varustamoissa, koulutuksen parissa, vakuutusyhtiöissä, satamissa, VTS-keskuksissa, huolintaliikkeissä ja muualla.
Pamela Mäkelää itseään jo vähän kyllästyttää sen painottaminen, että hän on naiskapteeni. Samalla hänestä on hienoa, että naisten määrä alalla kasvaa. Hän ei kuitenkaan usko tuovansa alalle mitään uutta juuri naisena.
– Ehkä muiden mielestä, mutta meille, ketkä teemme tätä, se on aika sama.
Parkkeeraustaidoista ei ole kuittailtu.
Sääolosuhteet pitävät merenkulkijan nöyränä
Pamela Mäkelä valmistui Aboa Maresta vuonna 2003. Hänellä on kliseisesti virrannut merivettä suonissa jo pienestä pitäen, kun perheessä on muitakin alan tekijöitä merikapteenista kalastajiin.
Mäkelä itse kertoo päätyneensä alalle sattuman kautta, vaikka naurahtaa sukurasitteen varmasti vaikuttaneen valintaan. Viking Linella hän on ollut ennen kipparointia valvomassa XPRS:n rakentamista Helsingissä.
Meri on kuitenkin ollut osa elämää pienestä pitäen, ja kunnioitus sitä kohtaan on vahva.
– En pelkää merta, mutta kunnioitan. Sääolosuhteet ovat sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa. Niiden kanssa pitää vaan oppia elämään.
"Lähdön hetki on paras koko reissussa"
M/S Viking Glory seilaa Turun ja Tukholman väliä upeassa saaristomaisemassa. Kapteeni Mäkelä nauttii maisemista ja eri vuodenaikojen tuomista vivahteista, mutta yksi hetki matkalla on ylitse muiden.
– Tykkään hirveästi lähteä satamista. En tiedä, mikä juttu siinä on, mutta on aina kivaa, kun pääsee lähtemään. Lähdön hetki on paras koko reissussa.
Mäkelä laskee, että reilussa 200 työpäivässä lähtöjä Turun-reitillä tulee neljä päivässä, joten vuodessa niitä kertyy lähes 900.
Harva on enää elämäntapamerenkulkija, tietää koulutuspäällikkö Eija Velin.
– Aktiivipalvelusaika merellä on nykyään lyhyempi, arviolta 10 vuotta. Naisilla monesti luonnollinen siirtymä maatöihin on perheenperustamisvaiheessa.
Myös Mäkelä uskoo perheen pitävän äitejä kotona.
– Ei ole aina niin helppoa lähteä merille, tietää itsekin kahden kouluikäisen lapsen äiti Pamela Mäkelä.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun). Keskustelu päättyy 29. syyskuuta kello 23.
