Pirkanmaalaisen rakennusalan yrityksen toimitusjohtaja nousi tammikuun lopussa jälleen otsikoihin.
Toimitusjohtaja rettelöi aiemmin risteilylaivalla. Nyt samainen henkilö seurueineen heitettiin ulos hotellista Gran Canarian Playa del Inglesissä Seurue esimerkiksi juhli perhehotellin uima-altaan ”sulkukuntoon”.
Esiin on noussut kysymyksiä siitä, voidaanko vastaavanlaisesta toiminnasta antaa asiakkaalle porttikieltoa.
Iltalehti selvitti yleisellä tasolla mistä syistä porttikielto voi napsahtaa ravintoloihin tai hotelleihin. Porttikieltoa ei ole helppo saada, mutta jos sen saa, syyt ovat usein painavat.
”Ei ole pikkujuttu”
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kertoo, että porttikieltoon johtavan asian pitää olla tapahtuma, josta on tullut selkeästi haittaa tai vahinkoa.
Aittoniemi ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, vaan kommentoi aihetta yleisesti. Hän muistuttaa, että useimmiten asiakkaat käyttäytyvät hyvin.
– Porttikieltoon johtavan asia ei ole pikkujuttu. Porttikielto myös yleensä kohdennetaan yhteen henkilöön tai vain häiriön aiheuttajiin. Jos kyseessä on ryhmä, jossa joku on tehnyt jotain, niin heille, jotka eivät ole varsinaisesti osallistuneet asiaan, ei voida antaa porttikieltoa, Aittoniemi kertoo.
Aittoniemen mukaan yritysten käytännöt porttikielloissa eroavat, eikä niitä mielellään anneta. Porttikieltoon johtavat syyt ovat yleisimmin pahat häiriöt, tahalliset vahingonteot ja joskus myös väkivalta.
– Hotelleissa tehdään välillä tahallisia vahinkoja. Joku voi esimerkiksi heittää television ikkunasta.
Aittoniemen mukaan alan käytäntö on, että porttikielto on määräaikainen. Porttikieltojen antamista katsotaan myös aina tapauskohtaisesti.
– Jos jotain menee kerran rikki, ei se automaattisesti johda porttikieltoon. Mutta toisinaan kertakin riittää, jos esimerkiksi laitetaan koko huoneisto päreiksi. Se riippuu vahingon määrästä, Aittoniemi sanoo.
Lähestymiskielto henkilökunnan turvaksi?
Erityisesti hotelleissa tulee yllättävän paljon tahallisia vahinkoja. Kuvituskuva. MostPhotos
Aittoniemi tuo myös esiin, että hotelleilla ja ravintoloilla on lainsäädännössä parempi tilanne kuin vähittäiskaupoilla.
– Laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta sanoo, että yrityksillä on oikeus asiakasvalintaan.
– Siihen on kaksi perustetta. Jos asiakas ei osaa käyttäytyä, sisäänpääsy voidaan estää. Toinen syy on se, että kaikille on sama puolueeton peruste olla astumatta sisään. Esimerkiksi ikäraja voi olla 24 vuotta tai yksi hotellikerros on tarkoitettu vain naisille.
Kaupoilla ei laissa vastaavaa oikeutta asiakasvalintaan ole.
Aittoniemi antaa esimerkin: henkilöä ei voida välttämättä kieltää tulemasta kauppaan uudelleen, vaikka hän olisi edellisellä viikolla uhannut henkilökuntaa väkivallalla.
Tähän etsitään ratkaisua. Palvelualojen ja kaupan liitot sekä järjestöt ovat antaneet esityksen, jonka mukaan henkilölle voitaisiin hakea lähestymiskieltoa yritykseen.
– Palvelualan ammattiliitto on ollut mukana pyytämässä, että alettaisiin valmistella uutta lakia, jossa käräjäoikeus vahvistaisi, ettei uhkaavasti käyttäytyvä henkilö saa enää käydä yrityksessä. Nykyään on tapauksia, joissa henkilökunnan turvallisuuden puolesta jopa pelätään.
Syrjinnän ja asiakasvalinnan raja
Esimerkiksi ravintoloissa ei voida aina tietää asiakkaan häiriökäyttäytymisestä etukäteen. Kuvituskuva. MostPhotos
Raja asiakkaiden syrjintäkiellon ja yrittäjän oikeuden valikoida omia asiakkaitaan välillä on piirrettävä tarkasti. Asiakkaan valitseminen ei ole mikään ehdoton oikeus, sillä sisäänpääsyn estäminen ei saa olla syrjivää, Aittoniemi kertoo.
– Nykyisin tämä vaatii hyvin tarkkaa punnintaa. Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on parantunut ja syrjintäkiellot ovat tarkempia kuin ennen, joten porttikieltoon on oltava perustellut syyt.
Aittoniemen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut tapausta, missä asiakasta kiellettäisiin jo ennakkoon tulemasta hotelliin tai ravintolaan.
– Järjestelmä on rakennettu lähtökohdiltaan niin, että ensin tapahtuu jotain ja sitten toimitaan.
Aittoniemi pohtii, että esimerkkinä tällaisesta tapauksesta voisi toimia viime vuonnakin otsikoihin noussut sarjasyömäri. Sarjasyömärinä tunnettu taparikollinen käy ravintoloissa syömässä ja poistuu maksamatta. Tilanteeseen on vaikea puuttua, koska ravintola ei tiedä asiakkaan taustaa etukäteen.
– Jos tietää, voisi kenties sanoa, että ei kiitos. Raja on korkea ja hyvin vaikea.
