Osa eduskunnan suurimmista päätöksistä tehdään huoneissa, jotka on suljettu uteliailta silmiltä. IS lähti kierrokselle, joka avaa jännittäviä paikkoja ja erikoisia tapoja suljettujen ovien takana.
– En lähde kertomaan, onko kukaan koskaan torkahtanut etäkokouksissa, mutta kyllä se mahdollista on.
Koulujen Uutisten viikkoa vietetään 30.1.–3.2. Ilta-Sanomat kertoo tällä viikolla politiikasta.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) on juuri avannut puhemiesneuvoston huoneen puiset ovet. Nämä ovet pysyvät yleensä myös eduskunnan henkilökunnan ja toimittajien uteliailta katseilta suljettuna, sillä puhemiehistö käsittelee luottamuksellisia asioita.
Nyt luvassa on kuitenkin poikkeus. Vanhanen lupaa kierrättää meitä eduskunnassa ja kertoa, missä ja miten eduskunnassa syntyvät kaikkein tärkeimmät päätökset.
– Katsotaan, missä järjestyksessä lakiesitys etenee eduskunnassa ja mitä kulissien takana tapahtuu, Vanhanen tokaisee.
Esimerkkinä käytetään A4-papereille painettua hallituksen esitystä laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta, STM009:00/202.
Yllä olevalta videolta näet, miten lakiesitys kiertää eduskunnassa ja mitä missäkin vaiheessa tapahtuu.
Tuttavallisemmin kyseessä on siis translaki, joka oli IS:n kierroksen aikaan vielä eduskunnassa lausuntokierroksella. Lakiesitys hyväksyttiin eilen keskiviikkona äänin 113–69.
Mutta ei mennä asioiden edelle.
Lue lisää: Eduskunta hyväksyi translain – katso, miten kukin kansanedustaja äänesti
Puhemiesneuvoston huoneen tauluista tuijottavat Suomen historian varhaisimmat puhemiehet. Kuva: Lassi Rinne
1. Puhemiesneuvoston huone
”Puhemiesneuvosto ohjaa eduskunnan työskentelyä. Se kokoontuu noin 15 minuuttia ennen täysistuntoa. Se päättää keskuskanslian valmistelemana päiväjärjestyksen: mitä viedään täysistuntoon ja mihin valiokuntiin mitkäkin asiat esitetään.”
Paikalla: Puhemies Matti Vanhanen, ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne (sd), toinen varapuhemies Juho Eerola (ps) ja valiokuntien puheenjohtajat.
Puhemiesneuvoston seinien tauluista tuijottavat vakavilla katseillaan Suomen historian varhaisimmat puhemiehet, tai ”kansakunnan itsenäisyyden isähahmot”, kuten Vanhanen heitä tapaa kutsua.
– Täällä on Kekkonenkin valvomassa, Vanhanen lohkaisee.
Myös maalaus Urho Kekkosesta löytyy huoneen seinältä. Kuva: Lassi Rinne
Keskellä huonetta on jykevä pöytä, jonka päädyssä puhemies lyö nuijaa pöytään. Huoneen ympäri kiemurtelee sinikantisten kirjojen rivistö. Ne on aseteltu tarkasti puisiin kirjahyllyihin. Hyllyjen päällä on erilaisia vaaseja. Ne näyttävät vanhoilta ja arvokkailta.
– Puhemies vannoo valassaan toimivansa perustuslain mukaisesti. Yksi puhemiehen tärkeimmistä tehtävistä on se, että eduskunta toimii perustuslain mukaisella tavalla. Harvoin kuitenkaan tulee rajatilanteita.
Puhemiesneuvosto saattaa myös joutua pohtimaan sitä, tarvitseeko lakiesitys perustuslakivaliokunnan käsittelyä.
Korona-aikana kokouksia hoidettiin myös etäyhteydellä. Tähän liittyy Vanhasen aiempi toteamus siitä, ettei hän kommentoi, onko kukaan koskaan torkahtanut etäyhteyden päässä.
– Puhemiesneuvostosta lakiesitys lähtee täysistuntoon, Vanhanen huikkaa ja pyyhältää takaisin käytävään.
Suuntana on siis se kuuluisa istuntosali.
Puhemies Matti Vanhanen istuntosalin ovella, josta hän kulkee lähes päivittäin. Kuva: Lassi Rinne
2. Eduskunnan istuntosali
”Lähetekeskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Edustajat saavat vapaasti kertoa käsityksensä lain sisällöstä ja siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon. Lähetekeskustelun päätteeksi eduskunta tekee päätöksen siitä, mihin valiokuntaan esitys lähetetään ja mitkä valiokunnat antavat siitä lausunnot.”
Paikalla: Puhemies, ministerit ja kansanedustajat
– Tuota... täällä on käsidesiä, kyniä... karamellia, kurkkutabletteja, Vanhanen luettelee tutkiessaan puhemiehen pöydän laatikkoja ja repeää nauruun. Hän hämmästyy itsekin.
Jos on koskaan seurannut esimerkiksi torstain kyselytunteja, on väistämättä nähnyt puhemies Vanhasen tai jonkun varapuhemiehistä jakamassa puheenvuoroja ja valvomassa istuntosalin järjestystä.
Puhemiehen pöydällä on myös kirja Juridiikkaa ja muotoja – eduskuntatyö käytännössä ja matrikkeli kaikista kansanedustajista. Lisäksi pöydältä löytyy tärkeä paperi, josta puhemies voi tarkastaa hallituksen ja opposition edustajien istumajärjestyksen.
Puhemiehen penkki on vihreä. Sen kaarevat käsinojat osoittavat pöytää kohden ja pieni tyynykin penkissä on. Istumismukavuus jakaa mielipiteitä.
– Penkki on suunniteltu yli 90 vuotta sitten. Kyllä se on kohtalaisen mukava. Saa siinä ajan kulumaan, Vanhanen naurahtaa.
”
Penkki on suunniteltu yli 90 vuotta sitten. Kyllä se on kohtalaisen mukava.
Eduskunnan puhemies pitää huolen esimerkiksi siitä, että istuntosalissa säilyy järjestys. Kuva: Lassi Rinne
Hän tunnustaa olevansa eräänlainen taiteilija. Vanhanen piirtää kuvia istuntosalissa aina kutakin käsiteltävää asiaa koskevasta aiheesta.
– Niin pystyn paremmin keskittymään.
Puhemies ja varapuhemiehistö toimivat kahden tunnin vuoroissa. Päivän aikana vuoron jakavat puhemies ja toinen kahdesta varapuhemiehestä.
Salin järjestyksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Kun edustaja tulee kesken istunnon saliin, hän pysähtyy ovella ja kumartaa puhemiehelle. Poistuminen hoidetaan samalla tavoin. Puhemiehelle ei saa kääntää selkää.
– Ensinnäkin puhemiehen pitää erottaa terävät välihuudot ja yleinen mölinä. Yleistä mölinää en hyväksy, siinä on usein tavoitteena se, että puhujaa yritetään saada lopettamaan puhe. Täällä on puheoikeus, Vanhanen ohjeistaa.
Välihuudot puolestaan ovat teräviä muutaman sanan huutoja.
– Tyypillistä on se, että viitataan siihen, mitä edustaja sanoi viisi vuotta aiemmin samasta asiasta. Tai kun hallituksen edustaja puhuu ja jollain tapaa kritisoi tai olisi muuttamassa hallituksen esitystä, oppositiosta huudetaan ”olisipa tuo edustaja hallituksessa”.
Vanhanen pyörittelee lakiesitystä käsissään. Seuraavaksi lähdetään etsimään sosiaali- ja terveysvaliokuntaa, sillä translakia käsitellään siellä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Kuva: Lassi Rinne
3. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
”Valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavallisesti useita kuukausia, jopa vuosia. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.”
Paikalla: Lakia säätävissä valiokunnissa on yleensä 17 jäsentä. Valiokunnissa kuullaan myös asiantuntijoita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimii Markus Lohi (kesk).
Taas aukeavat yhdet ovet. Vanhanen saa astua sosiaali- ja terveysvaliokunnan ovista sisään, toimittajan ja kuvaajan on jäätävä ovelle odottamaan.
Huone on pieni, ja sen keskellä on pitkä pöytä, jota reunustaa 17 penkkiä. Myös huoneen reunoilla on penkkejä ja muutama sohva. Ne on osoitettu asiantuntijoille.
– En tiedä, miksi täällä on näin paljon erinäköisiä tuoleja. Täällä on varmaan paljon erilaisia asiantuntijoita.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan huone on pieni. Huoneen reunoilla on penkkejä ja muutama sohva varattu asiantuntijoille. Kuva: Lassi Rinne
Huoneen perällä sijaitsevassa lokerikossa on tälle valiokunnalle kuuluvia hallituksen esityksiä. Valiokunnat kokoontuvat aamuisin, eikä valiokunta voi kokoontua täysistunnon kanssa päällekkäin.
– Kyllä kiivasta keskustelua saattaa joskus ovien ulkopuolelle kuulua. Ovi päästää vähän läpi. Yleensä pyritään sivistyneeseen asian käsittelyyn, Vanhanen tuumii.
”
Kyllä kiivasta keskustelua saattaa joskus ovien ulkopuolelle kuulua. Ovi päästää vähän läpi.
Hänen katseensa kiinnittyy huoneen vasemmalla reunalla sijaitsevaan vitriiniin. Siellä on ilmeisesti valiokunnan saamia lahjoja.
– The Secret History of the Mongols. Mongolien salainen historia, Vanhanen tavaa.
Johan on.
– Varmaankin hyvin luettu kirja. Se on tärkeää yleissivistävää tietoa kansanedustajalle, hän vitsailee.
Sitten on aika mennä. Jos lakiesitykseen liittyisi taloudellisia tekijöitä, se vietäisiin vielä valtiovarainvaliokuntaan. Seuraavaksi suunnataan sinne.
Valtiovarainvaliokunnan huonekorkeus on mittava, voisi puhua ennemminkin salista kuin huoneesta. Kuva: Lassi Rinne
4. Valtiovarainvaliokunta
”Jos lakiesitykseen sisältyy taloudellisia tekijöitä, kuten valtion varojen käyttöä, on valtiovarainvaliokunta tärkeä paikka. Sen tehtävänä on muun muassa käsitellä julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä verolait ja valtion lainanottoa koskevat asiat.”
Paikalla: 21 jäsentä. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Johannes Koskinen (sd).
– Ne eivät itse asiassa ole pinottuja kahvikuppeja, vaan pöytävalaisimia, selventää Vanhanen ja oikoo valiokunnan puheenjohtajan pöydällä seisovista valaisimista syntynyttä väärinkäsitystä.
Valtiovarainvaliokunnan huonekorkeus on mittava. Ei voida puhua huoneesta, vaan salista. Katosta roikkuvat kristallikruunut ja valtavalla seinällä komeilee taiteilija Pekka Halosen teos Tukinuittajat.
– Tuo valtava seinähän on kuin taulun kehykset. Mitä se nyt on... 20 metriä kertaa 20 metriä... Vanhanen pohtii ja mittailee seinää käsillään.
Hänen mukaansa eri aikoina järjestettiin taiteilijoiden kilpailuja siitä, mikä teos seinälle valitaan. Sopivaa teosta ei kuitenkaan löytynyt. Halosen taulu oli Suomen valtion lahja kansainvälisen työn järjestön päämajaan Geneveen. Teos saatiin takaisin Genevestä remontin myötä.
Sali oli aiemmin suuren valiokunnan käytössä.
Valtiovarainvaliokunnan seinää koristaa Pekka Halosen teos Tukinuittajat. Kuva: Lassi Rinne
Vanhasen mukaan eduskunta hyväksyy hallituksen budjettiesityksen ”99,9-prosenttisesti”, mutta normaalisti se tekee noin 50 miljoonan euron edestä lisäyksiä.
– Ne ovat usein valtiovarainvaliokunnissa edustetuille hyvin tärkeitä asioita, kuten kansalaisjärjestöjen avustuksia, yksittäisiä teihin liittyviä kysymyksiä, urheilua... siitä listasta käytetään nimeä joululahjarahat.
– En pidä siitä (joululahjaraha) nimestä. Eduskunta päättää perustuslain mukaan valtion budjetista. Kyllä eduskunnalla on oikeus sormenjälkensä siihen budjettiin jättää, Vanhanen naurahtaa.
Hän lisää, että valiokuntien asioista ei puhuta ulospäin niin kauan kuin asia on valiokunnissa kesken.
– Julkisissa kokouksissa edustajat eivät halua näyttää heikoilta ja tehdä siksi kompromissia. Jos valiokunnat avattaisiin julkisuudelle, kompromissit siirrettäisiin muualle.
5. Salaista päätöksentekoa
– Hetkinen. Nyt eksyttiin, Vanhanen havainnoi ja katsoo ympärilleen.
Hän hapuilee katseellaan portaikkoa. Eduskunta voi tuntua sokkelolta konkarillekin.
Porraskäytävä löytyy. Vanhanen harppoo eduskunnan ylimpään kerrokseen ja pysähtyy.
Edessä on pysäyttävä näky, joka huimaa päätä.
Juuri tästä kohdasta rappusia näkyvät eduskunnan lähes kaikki kerrokset alas asti. Paikka ei sovi korkean paikan kammosta kärsiville. Nyt seisotaan viidennessä kerroksessa.
– Osa kerroksista on maan alla. Mutta se jääköön mielikuvituksen varaan.
Moni ei tiedä, että eduskunnassa asioita tapahtuu myös kirjaimellisesti maan alla. Tästä Vanhanen on vähäsanainen.
– Maan alta löytyy tiloja, joista edustajat ovat kirjoittaneet vaitiolosopimuksen, hän toteaa lyhyesti.
Paternoster-hisseissä on sattunut kommelluksia. Kuva: Lassi Rinne
Vanhanen painoi nuorena kansanedustajana vahingossa hissin hälytysnappia. Kuva: Lassi Rinne
Ja matka jatkuu. Vanhanen pysähtyy paternoster-hissin kohdalle. Hänellä on kerrottavana nuoruusvuosiltaan hissiin liittyen omakohtainen kommellus.
– Paternoster on tavattoman kätevä. Tosin nuorena edustajana kerran ajatuksissani kävelin hissille ja painoin nappia. Se olikin hälytysnappi ja kello kilisi. Se oli kiusallinen tilanne, mutta siitäkin selvittiin.
Vanhanen katsoo paternoster-hissin painiketta. Sen päällä on tätä nykyä muovikupu, jotta painiketta ei paineta vahingossa.
Tarina ei kerro, onko tuo muovikupu asetettu napin päälle juuri Vanhasen kommelluksen jälkeen.
Keskustan ryhmähuone. Kuva: Lassi Rinne
6. Puolueiden ryhmähuoneet
”Eduskuntaryhmät ovat tärkeä osa instituutiota. Torstaisin kello 14–16 eduskuntaryhmät ovat koolla samaan aikaan. Ryhmien sisällä valiokunnan edustajat kertovat luottamuksellisesti muille ryhmän jäsenille, mikä on lakiesityksen käsittelyvaihe ja millaisia kompromisseja neuvotellaan. Jaetaan tietoa valiokunnissa kesken olevista asioista ja käsitellään yleispoliittista tilannetta.”
Paikalla: Puolueen eduskuntaryhmän jäsenet ja muuta tärkeää puolueen jäsenistöä
Lakiesitys suuntaa nyt Vanhasen mukana ryhmähuoneeseen.
Ryhmähuoneiden ovella tapaavat aina torstaisin päivystää toimittajat, jos päivän uutistarjonnan vuoksi täytyy saada jokin kansanedustaja haastatteluun. Välillä paatosmaiset huudot ryhmähuoneista kantautuvat käytäviin asti.
– Kyllä välillä on kiivasta keskustelua keskustan ryhmähuoneessa. Keskustan edustajat ovat tottuneet siihen, että kun asioista kentällä puhutaan erilaisissa tupailloissa ja muutenkin, niin äänen pitää kuulua. Ja osalla on vähän julistavakin tapa, Vanhanen naurahtaa.
”
Kyllä välillä on kiivasta keskustelua keskustan ryhmähuoneessa.
Pöytärivistöissä edustajat istuvat ikäjärjestyksessä, pisimpään kansanedustajina toimineet edessä, nuorimmat takana. Kuva: Lassi Rinne
– Ja kun on innostava asia, joka on omaa sydäntä lähellä, niin sen puolesta moni puhuu tosissaan. Oma tyylini on eleiden näkökulmasta maltillinen, hän lohkaisee.
Ryhmähuoneen ovet avautuvat. Huoneet ovat Vanhasen mukaan ”malliltaan askeettisia, luokkahuonemaisia”.
Huoneessa on kolme pulpettimaista pöytärivistöä, joissa edustajat istuvat ikäjärjestyksessä. Pisimpään kansanedustajina toimineet edessä, nuorimmat takana.
– Esimerkiksi keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on edustajavuosissa nuorimmasta päästä, Vanhanen kertoo.
Pöytien keskellä on suuri lasinen malja, johon laitetaan äänestyslipukkeet aina, kun äänestetään tärkeästä asiasta. Huoneen perällä on loosi, jossa on sohva ja tuoleja.
– Avustajat odottavat loosissa.
Huoneessa on myös paljon tauluja, joista osa esittää puolueesta valittuja presidenttejä. Kokonainen seinällinen tauluja ilmentää kuvia maalaisliiton ja keskustan eduskuntaryhmistä vuosien varrelta. Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1907.
Keskustan eduskuntaryhmän huoneen seinillä on paljon tauluja vuosien varrelta. Kuva: Lassi Rinne
Vanhanen huikkaa, että kun Suomi itsenäistyi, poliitikot olivat hyvin nuoria. Nuorista edustajista puhuttaessa Vanhasen katse hapuilee taulua vuodelta 1991.
Löytyi. Takarivissä seisoo nuori Matti Vanhanen.
– Siellä on nuori Vanhanen ilman silmälaseja takarivissä. Toisessa eduskunnassa pääsin jo ihan eturiviin, silloin olin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, hän osoittaa.
Seuraavien vaalien jälkeen Vanhasta ei enää nähdä eduskunnassa. Hänestä jäävät muistuttamaan vähintäänkin lukuisat kuvat.
Kierros lähestyy loppuaan, kun lakiesitys viedään puhemiehen, eli Vanhasen huoneeseen. Lopulta lakiesitys päätyy istuntosaliin, jossa se hyväksytään äänestyksen jälkeen.
Translaki
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona translain. Translakia kannatti 113 kansanedustajaa, ja lakia vastusti 69 edustajaa. Pois äänestyksestä oli 17 kansanedustajaa.
Uuden lain tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi jatkossa henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan henkilön sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, eikä sukupuoli-identiteetin tai sen pysyvyyden kokemukselle ole olemassa objektiivista mittaustapaa.
Näin ollen sitä ei voida sellaisenaan arvioida psykiatrin tai muun lääkärin tai viranomaisen toimesta oikeaksi tai vääräksi.
Lue lisää: Tästä translain muutoksessa on kyse
Lue kaikki Uutisten viikon jutut osoitteesta is.fi/uutistenviikko!
