Haastattelemani ukrainalaistiedustelija muistutti meitä suomalaisia siitä, että on katsottava mitä Venäjä tekee, ei millaista puhetta sieltä suolletaan. Suomalaiset tämän tietävät, mutta tunnumme silti unohtavan sen jatkuvasti.
Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti menneellä viikolla maahan osittaisen liikekannallepanon. Perustelut olivat yhtä epämääräiset kuin se, mistä oikeasti on kyse. Sosiaalisessa mediassa Venäjältä leviää sekopäisiä videoita vastahakoisista ja umpihumalaisista miehistä, jotka videoiden mukaan on pakolla mobilisoitu. Videoiden alkuperää on vaikea todentaa.
Lisäksi sosiaalisessa mediassa leviää lukuisia videoita autojonoista Venäjällä, kun ihmiset – ja etenkin liikekannallepanon piiriin mahdollisesti kuuluvat miehet – pyrkivät Suomeen ja Georgiaan. Osa videoista on valeuutisia, osa todellisia. Myös Venäjän lentokentillä on ollut ruuhkaa, ja lennot venäläisille viisumivapaisiin maihin on myyty käytännössä loppuun.
Venäläiset siis uskovat liikekannallepanon olevan todellinen, ja todellinen se varmasti johonkin mittaan saakka on. Ainakin sisäpoliittisesti, ja ääntähän siitä on lähtenyt. Niin paljon ääntä, että laittaa pohtimaan, mitä kaikkea taustalla tapahtuu.
Käytännössä samaan aikaan kun Venäjän osittainen liikekannallepano tuli julkisuuteen, Venäjä vapautti kuuluisia ukrainalaisia Mariupolin puolustajia, Azovstalin sotilaita, sekä muutaman ulkomaalaisen Ukrainassa taistelleen vapaaehtoisen. Aiemmin näitä sotavankeja oli uhkailtu muun muassa teloituksella. Nyt he ovatkin vapaita.
Ainakin Ukrainassa kaikki huomio kiinnittyi Azovstalin sankarillisiksi nousseisiin sotilaisiin. Venäjän liikekannallepanolle hymähdeltiin. Korkeintaan todettiin, että koska Venäjän koulutetut joukot on lyöty, niin tämä nostoväki kokee kyllä saman kohtalon.
Ihmisten niin Ukrainassa kuin sen tukijoiden keskuudessa on vaikea uskoa, että Venäjällä toimeenpantu liikekannallepano tuottaisi tulosta kovinkaan nopeasti. Uusien joukkojen kouluttaminen vie aikaa ainakin muutaman kuukauden. Viikon parin ”koulutuksella” Ukrainaan kuljetetut joukot joutuvat vain tykinruoaksi.
Länsimaissa huomio on liikekannallepanon osalta kiinnittynyt maasta pakeneviin miehiin ja Venäjän mielenosoituksiin, jotka eivät tosin ole sotaa vaan liikekannallepanoa vastaan.
Sinisilmäisyys pitää heittää tässä vaiheessa romukoppaan. Tavalliset, mieltään osoittavat venäläiset eivät näytä vastustavan sotaa vaan venäläismiesten lähettämistä rintamalle. Suurin osa värvättävistä on edelleen Venäjän syrjäseuduilta, vain jokunen Pietarista ja Moskovasta kotoisin oleva mies on julkisesti valittanut kohtalostaan joutua sotimaan.
Suomen ei saa päästää rajan ylitse henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa. Näitä henkilöitä on paljon, ja ei ole mitenkään mahdollista, että kaikkien tulijoiden taustat pystytään selvittämään.
Samaan aikaan toisaalla. Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa – Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla – on käynnissä niin sanottu kansanäänestys alueiden liittämiseksi Venäjään. Siis samanlaista teatteria kuin vuonna 2014 Krimillä: valmiiksi täytettyjä äänestyslipukkeita, aseistettuja vartijoita varmistamassa oikeanlaisen ruksin paperissa, kansainvälisiä propagandisteja ”vaalivalvojina”, ja niin edelleen.
Tulos on siis käytännössä etukäteen tiedossa, äänesti kukaan aidosti eli ei.
Kun Venäjä liittää miehittämänsä alueet Venäjään, Ukrainan asevoimien vastahyökkäykset ovat tämän jälkeen Venäjän silmissä hyökkäys Venäjää vastaan. Mikään normaali valtio ei liittämisiä tule hyväksymään, mutta siitä Venäjä viis veisaa.
Uutistoimisto Reuters arvioi, että Venäjän duuma saattaa päättää Venäjän miehittämien ukrainalaisalueiden liittämisestä osaksi Venäjää lain nojalla jo torstaina 29. syyskuuta.
Paljon on Venäjän maalla kohinaa ilmassa, epämääräisen oloista säheltamistä, asioiden toimeenpanoa kansainvälisistä sopimuksista ja laeista piittaamatta.
Ukrainassa Venäjän joukot vaikuttavat saavan kyytiä: ne vetäytyvät tai pakenevat, jättävät jälkeensä aseita ja ammuksia, sotkuisia leirejä, kaatuneiden sotilaidensa ruumiita.
Ukrainalaisten viesti länteen on sama kuin Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä lähtien: lisää raskaita aseita. Venäläissotilaille Ukrainan viesti puolestaan on: älkää tulko tänne tai antautukaa.
