Nato harppoo nopeasti kohti miehit­tämätöntä teknologiaa – Suomen osaamista odotetaan sotilas­liitossa innolla

Sodankäynnistä on tulossa yhä robotisoidumpaa.

Ainakin tämä selvisi nopeasti syyskuussa Portugalin Troiassa, jossa järjestettiin pariviikkoinen Nato-maiden yhteinen REPMUS 22 -harjoitus (Robotic Experimentation and Prototyping Exercise by Maritime Unmanned Systems) ja merellä käytettävän miehittämättömän sotilasteknologian suurkatselmus.

Troian niemimaa sijaitsee Sado-joen suulla Atlantin rannikolla noin viisikymmentä kilometriä Lissabonista etelään. Iltalehti oli kutsuttu seuraamaan harjoitusta paikan päällä.

Veden alla piilottelusta vaikeampaa

Yhtä hyvin miinojen kuin sukellusveneiden piilottaminen on yhä vaikeampaa, kun merien valvonta siirtyy ihmisohjauksessa toimivista aluksista ja sukellusveneistä enenevässä määrin autonomisesti toimiville meridroneille eli miehittämättömille pinta- ja sukellusaluksille sekä lentäville droneille, joita voi olla vedessä ja ilmassa yhtä aikaa satoja ja jotka kykenevät valvomaan paljon aikaisempaa laajempia alueita käytännössä reaaliaikaisesti.

Portugalin isännöimän, yhteensä kuudentoista Nato-maan tapahtuman keskeinen tarkoitus oli testata uutta droneteknologiaa ja harjoitella sen käyttöä Naton monikansallisessa yhteistyössä. Vaikka vastaavia harjoituksia on järjestetty Portugalissa aikaisemminkin, tämänvuotinen harjoitus oli ensimmäinen, joka keskittyi nimenomaan miehittämättömään sotilasteknologiaan ja siihen otti osaa sotilaiden lisäksi kymmenien droneteknologiaa kehittävien yritysten ja yliopistojen suunnittelijoita ja tutkijoita eri Nato-maista.

Harjoituksessa mukana olleen portugalilaisen Carlos I -sotalaivan kapteenin Pedro Aires de Castron mukaan miehittämättömyys ei tarkoita sitä, että perinteiset sotalaivat olisivat jäämässä historiaan.

– Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että Nato-maiden laivastojen käyttöön otetaan yhä enemmän ilmassa tai veden alla liikkuvia droneja eli miehittämättömiä aluksia, joilla kyetään monitoroimaan merta yhä tarkemmin, hän kertoi Iltalehdelle laivansa komentosillalla.

Hänen mukaansa kaikki, mikä meressä liikkuu, voidaan uudella robotti- ja keinoälyteknologialla havaita aikaisempaa kattavammin ja nopeammin.

Teknologia säästää sodassa ihmishenkiä

Miehittämättömällä merivalvontateknologialla on monta etua. Yhtäältä sen avulla merien valvontaa voidaan tehdä paljon laaja-alaisemmin kuin miehitetyillä aluksilla, koska käytännössä reaaliaikaista tietoa välittäviä droneja voi olla yhtä aikaa käytössä satoja.

Hollantilaisen komentajakapteeni Hans van Ijzerloon mukaan varsinkin miinakenttien kartoittamisessa miehittämättömän teknologian kehittäminen luo paitsi tehokkuutta, myös turvallisuutta.

– Jos meidän piti aikaisemmin lähettää miehitettyjä miinantorjunta-aluksia kartoittamaan miinakenttiä, tulevaisuudessa voimme tehdä sen saman droneilla, jotka kykenevät suoriutumaan tehtävästä paljon nopeammin minimoimalla samalla riskin sotilaidemme menettämisestä, hän totesi.

Nykyisellään merivalvontaan kehitetyt dronet toimivat vielä pääasiassa kauko-ohjattuina, mutta tavoite on tehdä niistä autonomisia mahdollisimman pian. Tällöin tukialuksilla ja mantereilla sijaitsevissa valvontakeskuksissa päivystävät sotilaat pääsevät keskittymään miehittämättömien alusten ohjaamisen asemesta niiden välittämän tiedon analysointiin.

Sen jälkeen, kun vihollisen asettamat miinat on löydetty ja kartoitettu, ne joko räjäytetään paikan päällä tai siirretään turvalliseen paikkaan tuhottaviksi.

Robotiikalla suurempi rooli tulevaisuuden sodankäynnissä

Naton eri jäsenmaissa niin meri- kuin ilmadronien kehittämisessä edetään nyt valtavalla nopeudella.

Suunnittelu tähtää siihen, että varsinkin veden alla toimivat dronet kykenevät toimimaan mahdollisimman itsenäisesti pitkiä aikoja kerätessään tietoa. Tämän vaatimuksen taustalla on erityisesti se, että reaaliaikaisten yhteyksien ylläpitäminen veden alta on teknisesti paljon hankalampaa kuin ilmasta tai maan pinnalta.

G5 tai muut vastaavat radiotaajuudet toimivat vain hyvin rajallisesti veden alta. Tästä syystä tekoälyn kehittäminen juuri vedenalaiseen teknologiaan on erityisen tärkeää. Tällöin dronet ohjelmoidaan siten, että ne oppivat toimimaan pinnan alla mahdollisimman itsenäisesti ja nousevat pintaan lähettämään keräämänsä tiedot vain silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä.

Veden alla toimivat dronet vaihtavat tietoa myös lentävien dronien kanssa. Näin ne voivat toimia koordinoidusti. Jos esimerkiksi ilmassa liikkuva lennokki on havainnut jotakin epäilyttävää tietyllä merialueella, se voi automaattisesti välittää tiedon tästä pinnan alla kulkevalle robottialukselle, jonka kyky havainnoida vedenalaisia kohteita on tehokkaampi.

Harjoituksessa mukana olleet Nato-maiden meriupseerit myönsivät, että tavoitteena oleva ”plug and play” -automatiikka ja eri teknologioiden saumaton synkronointi ovat vielä vasta työn alla, mutta se on toteutettava, jotta Nato kykenee toimimaan myös uuden miehittämättömän teknologian osalta yhtä yhtenäisesti kuin se on hioutunut toimimaan perinteisen miehitetyn sotateknologian yhteensovittamisessa.

Haasteet ovat valtavat: erään harjoituksessa mukana olleen amerikkalaisen upseerin mukaan siinä missä sotateknologia uudistui aikaisemmin parinkymmenen vuoden välein, nyt se uusiutuu kahden vuoden välein.

Koska kysymyksessä on kymmenien maiden sotilasliitto ja joka maassa tehdään omaa kehitystyötä, yksi tämän Portugalin Troiassa järjestetyn yhteisharjoituksen keskeisiä tavoitteita oli luoda edellytyksiä sille, että järjestelmät kykenevät toimimaan synkronoidusti ja että niiden tuottama informaatio on samanaikaisesti kaikkien operaatioihin osallistuvien maiden ja aselajien käytössä.

Suomalaista osaamista odotetaan innolla

Harjoituksessa paikalla olleiden eri maiden Nato-upseerien mukaan Suomen panosta sotilasliiton yhteistyöhön odotetaan nyt todella suurella innolla ja mielenkiinnolla.

– Olemme jo nyt tehneet niin pitkään yhteistyötä suomalaisten kanssa aina kun se on ollut mahdollista, että meille on aivan selvää, kuinka paljon Suomella on annettavaa yhteiselle turvallisuudellemme, sanoi Belgian Oostendessa sijaitsevassa miinasodankäynnin tutkimuskeskuksessa työskentelevä saksalainen komentaja Stefan Pahl.

Hänen mukaansa kysymys on kahdensuuntaisesta hyödystä.

– Suomi pääsee tasaveroisena samaan joukkoon muiden Nato-maiden kanssa ja samalla koko Nato vahvistuu.

Useiden Naton upseerien mukaan Suomella on erityistä osaamista muun muassa langattoman viestinnän sektorilla, ja se on arvokasta pääomaa, kun Nato pyrkii säilyttämään teknologisen etumatkansa.

Pakotteiden johdosta Venäjää, jonka perinteinen toimintapa on ollut valmiin teknologian kopiointi lännestä, ei tässä niinkään nähdä riskinä, mutta jos teknisesti paljon kehittyneempi Kiina ryhtyy toimittamaan omaa edistyneempää tekoälyteknologiaansa Venäjälle, se lisää Nato-maihin kohdistuvaa painetta.

Pahlin mukaan Nato-maiden sotilaiden piirissä Suomen jäsenhakemusta on kommentoitu muun muassa kummastelemalla, miksi se tuli vasta nyt. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että jokaisen maan lähtökohdat jäsenyyden hakemiseen ovat erilaiset ja keskeistä on se, että niissä maissa, jotka haluavat tulla mukaan, liittymisellä on riittävä kannatus.

Kysyttäessä Turkin jarrutuksesta yksi nimettömänä kommentoiva Nato-upseeri totesi, että Nato on iso kokonaisuus, jossa on paljon erilaisia kansallisia näkemyksiä yhteensovitettavana, mutta niiden suhteen on kyllä ennenkin löydetty yhteisymmärrys.

– Kuten suuren laivat yleensäkin, ne kääntyvät hitaasti, mutta sitten taas mennään vakaasti uudella kurssilla.

Myös taistelurobotit tekevät tuloaan

Vaikka Portugalin REPMUS 22 -tapahtumassa keskityttiin merisodankäynnin tiedustelurobotiikkaan, myös varsinainen taistelurobotiikka on kehittymässä nopeasti.

Muun muassa maailmanlaajuinen Human Right Watch -kansalaisjärjestö on vedonnut päättäjiin robottiaseiden kiellon puolesta, mutta asiantuntijoiden mukaan tässä ollaan jo auttamatta myöhässä. Yhdistyneet kansakunnat yritti saada aikaan autonomisten robottiaseiden täyskieltoa vuonna 2018, mutta silloin sekä Yhdysvallat että Venäjä tyrmäsivät hankkeen.

YK:n turvallisuusneuvoston Libya-asiantuntijaryhmän raportin mukaan täysin automaattisia turkkilaisia Kargu-2 -quadrokopteri-taisteludroneja käytettiin todellisessa sotatilanteessa Libyassa jo pari vuotta sitten. Sitä ennen kehittyneimmätkin miehittämättömät asejärjestelmät ovat tarvinneet ihmisten kauko-ohjausta suorittaakseen niille annettuja tehtäviä. Täysautomaattiset robottiaseet toimivat itsenäisesti ilman suoraa yhteyttä niitä lähettäneisiin ihmisiin.

Robottien käytön puolustajien mukaan lähettämällä ihmisten asemesta taisteluun koneita säästetään ihmishenkiä ja robotit ovat paljon tehokkaampia ja ennen kaikkea nopeampia kuin perinteiset sotilaat. Lisäksi robottien puolustajien mukaan niiden arvioidaan tekevän taistelutilanteessa vähemmän virheitä ja tunnistavan vihollisen luotettavammin kuin mihin ihmiset kykenevät. Robotit eivät saa raivokohtauksia eivätkä joudu psykoosiin.

Tekoälyn avulla robottien algoritmit kykenevät myös oppimaan uusia asioita ja improvisoimaan tapoja, jolla ne saavat tehtävänsä suoritetuksi. Juuri tämä on yksi syy, miksi sotarobottien vastustajat pitävät niitä äärimmäisen vaarallisina. Oppiessaan itsenäisesti tekoäly saattaa päätyä aivan erilaisiin ratkaisuihin kuin mikä oli aseen suunnittelijan tarkoitus.