Turkki ja Unkari ovat viimeiset Nato-maat, joilta odotetaan hyväksymisiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja tutkija Iro Särkkä arvioivat Suomen Nato-hakemuksen ajankohtaista tilannetta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Kari Pullinen
Anni Keski-Heikkilä HS
Jos Suomi etenisi sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia, se voisi jättää syvän särön maiden välille, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä. Toisaalta Suomi voisi edistää Ruotsin jäsenyyttä Naton sisältä käsin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmaisi sunnuntaina, että Turkki voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden mutta ei Ruotsin jäsenyyttä.
”Voimme antaa erilaisen viestin Suomesta, jos on tarpeen. Ruotsi tulee järkyttymään, kun viestimme eri lailla Suomesta”, Erdoğan sanoi televisioidussa puheessaan, jonka hän piti turkkilaisille nuorille.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi oli kommenttien jälkeen välittömästi yhteydessä Turkkiin.
Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle: Suomi otti Turkkiin yhteyden heti Erdoğanin kommenttien jälkeen
Turkin lisäksi Unkari ei ole vielä hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä, joten Turkin hyväksyminen ei sitä ennen ratkaisisi vielä mitään. Unkari on luvannut hyväksyä jäsenyydet helmi-maaliskuussa.
Millaisia vaihtoehtoja Suomella olisi, jos Turkki ratifioisi vain Suomen, mutta ei Ruotsin jäsenyyttä? HS kysyi tutkijoilta asiaa olettaen, että myös Unkari olisi hyväksynyt Suomen.
Vaihtoehto 1: Suomi jäisi odottamaan, että Turkki hyväksyy Ruotsin
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Särkkä näkee, että Suomen olisi nyt ja jatkossakin tärkeää osoittaa solidaarisuutta ja tukea Ruotsille.
”Että ei jätetä noin vain toista yksin ja pulaan.”
Naton täysjäsenyyteen vaaditaan vielä Turkin ja Unkarin hyväksymisten jälkeen se, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat itse jäsenyytensä lopullisesti.
Jos Suomi saisi puuttuvat ratifioinnit ennen Ruotsia, Suomi voisi jäädä odottamaan eli jättää asian esimerkiksi presidentin hyväksymistä vaille valmiiksi.
Särkän mukaan tätä vaihtoehtoa puoltaisi ainakin kolme näkökulmaa. Niistä ensimmäinen on Suomen ja Ruotsin välinen läheinen kumppanuus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Eriaikainen eteneminen ”jättäisi aika syvän särön meidän väliseen kumppanuussuhteeseemme”, Särkkä sanoo.
Toiseksi Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen mahdollistaisi laajemman Naton puolustussuunnittelun Pohjolan alueella. Ulkopuolelle jäävää ei voitaisi integroida siihen yhtä syvästi, sanoo Särkkä.
Kolmanneksi Särkkä puhuu Naton imagosta. Suomen liittyminen yksin olisi sille haitaksi. Naton viesti on ollut, että laajentuminen on mahdollista, jos hakijamaat täyttävät sen jäsenyyskriteerit.
”Jos tulee jonkin maan omia virittämiä kriteereitä, se rikkoo Naton avoimien ovien politiikan uskottavuuden.”
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Kuva: Kari Pullinen
Nato-hakemusten tilanne ei ole muuttunut radikaalisti sitten viime viikon, Särkkä sanoo.
”Näitä Turkin ilmoituksia ja lausuntoja tulee koko ajan, ja retoriikka välillä kovenee ja välillä se on vähän laimeampaa. Peruslinja on edelleen se, että Suomi ja Ruotsi ovat menossa yhtäaikaisesti ja rinta rinnan Natoon.”
Särkän mielestä Suomen ei pitäisi tarttua lausuntoihin ja muuttaa strategiaansa niiden mukaan, vaan pysyä tiukkana ja laittaa kova kovaa vastaan.
Särkän mielestä eri tahtiin eteneminen olisi mahdollista vain, jos turvallisuuspoliittinen tilanne heikentyisi paljon. Hän viittaa esimerkiksi siihen, että sota laajenisi Ukrainasta muualle Eurooppaan tai Venäjä alkaisi uhitella Suomea.
”Jos turvallisuuspoliittinen tilanne olisi merkittävästi heikentynyt, silloin toki nopeasti paperit sisään ja menoksi. Mutta nyt näyttää siltä, että ei ole”, Särkkä sanoo.
”Ei ole mikään tulenpalava kiire. Kyse ei ole viikoista tai kuukausista. Meillä on ihan hyvä aika odottaa Ruotsia tässä tilanteessa.”
Särkän mukaan Suomen ei pitäisi lähteä mukaan Turkin kaupankäyntiin.
Vaihtoehto 2: Suomi vahvistaisi Nato-jäsenyyden heti, ilman Ruotsiakin
Toinen vaihtoehto on, että Suomi vahvistaisi oman Nato-jäsenyytensä heti, kun Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen. Suomi siis voisi tehdä niin jo ennen Ruotsia.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mielestä tämä voisi olla järkevää. Hänen mielestään Suomi voisi edistää Ruotsin jäsenyyttä Naton sisältä käsin ja samalla kehittää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.
”Tehtäisiin yli Nato-rajan, mikä sekään ei ole ennenkuulumatonta”, sanoo Aaltola ja arvioi, että tämäkin voisi luoda Turkille painetta hyväksyä Ruotsi.
Aaltola huomauttaa, että Suomi on hakenut Natoon itsenäisesti.
”Se maalihan oli Nato-jäsenyys. Se, että sinne mennään yhtä matkaa, on ollut tärkeää. Mutta se ei tavallaan ole ollut se, mistä eduskunnassa päätettiin viime toukokuussa.”
Samasta seikasta huomautti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) maanantaina HS:n haastattelussa.
Lue lisää: Halla-aho: Suomi ei ole missään vaiheessa sitoutunut kulkemaan Natoon yhtä jalkaa Ruotsin kanssa
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva
Myös Aaltola korostaa, että Turkin peliin ei kannata lähteä mukaan. Suomen pitäisi keskittyä omaan prosessiinsa ja tukea Ruotsia, koska on Suomen kansallisen intressin mukaista saada Ruotsikin Natoon.
”Mutta onko se niin suuri kansallinen intressi, että sen takia kannattaa jäädyttää Suomen oma Nato-tie? Sitä pohtisin paljon. Nato-jäsenyys on kuitenkin meille tärkeää, kun Venäjä lukee Suomen enemmän etupiiriinsä kuin Ruotsin.”
Aaltola korostaa, että pikaisen jäsenyyden myötä Suomi pääsisi Naton turvatakuiden ja niin sanotun ydinasesateenvarjon alle.
”Kaikki nämä puoltaisivat sitä, että pikainen Nato-jäsenyys näissä olosuhteissa olisi järkevää.”
Aaltolan mukaan Ruotsia voitaisiin kuitenkin odottaa, jos Turkin voitaisiin odottaa ratifioivan sen jäsenyyden suhteellisen nopeasti. Hän jakaa Suomen valtionjohdon esittämän arvion siitä, että tilanne ratkeaa Naton heinäkuisen huippukokouksen lähestyessä.
”Ja sitten kaikki kuitenkin päättyy kättelyihin ja hymyihin Ruotsinkin kohdalla.”
