Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Nato lisää Lapin turvallisuutta ja pohjoismaat voivat rakentaa puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain ydinasepelotteen turvin, arvioi puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.

Natossa Suomi voi luottaa ensi kertaa vieraaseen apuun arvioi Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkunen.

Suomen puolustusvoimat on osallistunut useisiin yhteisiin sotaharjoituksiin, joissa on ollut mukana joukkoja Pohjoismaista ja mm. Yhdysvalloista. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Lapin turvallisuus paranee, kun kaikki pohjoismaat voivat rakentaa puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain ydinasepelotteen turvin, arvioi puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.

Ensimmäistä kertaa historiassa Pohjoismaat voivat suunnitella puolustusyhteistyötä vapaasti, sillä Venäjä on aiemmin estänyt Pohjoismaiden puolustusyhteistyön.

– Nato-jäsenyys, kunhan se läpi saadaan, parantaa koko pohjolan, Suomen ja Lapin turvallisuutta, sanoo UPI:n apulaisjohtaja Samu Paukkunen.

Tutkija uskoo Suomen ja Ruotsin jäsenyyden toteutuvan ensi vuoden puolella kun Turkkikin lopulta asian hyväksyy.

– Nato-jäsenyyden myötä pidäke Venäjän hyökkäykselle, Venäjän aggressiolle tulee kasvamaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Suomessa voidaan aidosti luottaa vieraan apuun, sanoo Paukkunen.

Tutkija Paukkunen viittaa vastauksessaan Suomen historiaan.

Sukupolvittainhan, ihan viime vuosiin asti, suomalaisia on opetettu luottamaan omaan puolustukseen: “Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun”.

Sanat ovat Suomenlinnan rakennuttajan, 1700-luvulla Ruotsi-Suomen idän suunnan puolustuksesta vastanneen sotamarsalkan, Augustin Ehrensvärdin.

Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkunen näkee, että Nato-jäsenyys nostaa Pohjoismaisen puolustusyhteistyön uudelle tasolle. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Sotilaallinen aktiivisuus ja jännitys pohjoisessa kasvanut

Paukkusen mukaan sotaharjoitukset pohjoisessa ovat lisääntyneet erityisesti vuodesta 2008 alkaen.

– Erityisesti Venäjä on yrittänyt kehittää sotilaallista toimintakykyään. Venäjän sotaharjoitukset alueella ovat olleet laajamittaisia ja luonteeltaan myös välillä turhankin aggressiivisia.

Länsi on näyttänyt osaamista ja toimintakykyä Naton Cold Response harjoituksissa Norjassa. Suomi ja Ruotsi ovat osallistuneet niihin Naton kumppaneina.

– Nyt on ehkähuomionarvoista, että venäjä on keskittänyt ohjuskokeita nimenomaan arktiselle alueelle ja harjoittaa ilmatorjuntaa Kuolan alueella.

Paukkusen mukaan viime aikoina pohjoisessa on kuitenkin nähty että venäjä sekä länsimaat ovat toimissaan hyvin rationaalisia.

– Riskiä ei haluta tieten tahtoen nostaa ja sen takia oma näkemys on, että kumpikin osapuoli on pyrkinyt minimoimaan mahdollisia riskejä alueella, kun harjoitustoimintaa on toteutettu. Jonkun verran on Venäjälläkin tässä suhteessa järkeä päässä.