Vanhanen korostaa, että tilaisuuden luonne on informatiivinen: päätökset aiheesta tehdään ulkoasiainvaliokunnassa.
Puhemies Matti Vanhasen (kesk) mukaan eduskuntapuolueet kertovat toisilleen ja ulkoasiainvaliokunnalle kantansa Nato-aikataulusta perjantaina. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Joona Aaltonen HS
Eduskuntaryhmät kokoontuvat perjantaina kertomaan toisilleen kantansa siihen, tulisiko Suomen omalta osaltaan viimeistellä Nato-jäsenyyden hyväksyntä jo tämän vaalikauden aikana, kertoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) HS:lle. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun alussa.
Vanhasen mukaan tilaisuuden luonne on informatiivinen: tarkoituksena on, että ryhmät ja puolueet voivat kertoa toisilleen kantansa, mutta mitään neuvotteluja perjantaina ei käydä.
”Päätökset ja mietinnön neuvottelu kuuluu ulkoasiainvaliokunnalle”, Vanhanen viestittää.
Ulkoasiainvaliokunnan johto on Vanhasen mukaan perjantaina myös paikalla kuulemassa puolueiden kannat. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Jussi Halla-aho (ps) ja varapuheenjohtajana Erkki Tuomioja (sd).
Kaikkien Nato-maiden ratifioinnin lisäksi Suomen ja Ruotsin on vielä itse vahvistettava liittyminen Natoon. Hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Mietinnön asiasta tekee ulkoasiainvaliokunta ja sen jälkeen täysistunto äänestää siitä.
Kaikki muut Nato-maat paitsi Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon.
Suomen oman prosessin aikataulu kytkeytyy siihen, pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakeutua Natoon yhtä aikaa. Turkki on vihjaillut, että se voisi ratifioida ensin vain Suomen jäsenyyden. Tässä tapauksessa Suomi voisi periaatteessa jäädä odottamaan Ruotsia viivästyttämällä omaa eduskuntakäsittelyään.
Osa ulkopoliittisesta johdosta kuitenkin haluaa, että eduskunta käsittelee lain valmiiksi ”pöytälaatikkoon” tämän vaalikauden aikana. Se voisi nopeuttaa Suomen pääsyä Naton jäseneksi erityisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat jäsenyyden heti eduskuntavaalien jälkeen ennen kuin uutta hallitusta on ehditty muodostaa. Asian käsittely jo nyt antaisi Turkille myös signaalin, että Suomi on valmis liittymään Natoon.
Vaikka Suomi viimeistelisi Nato-lain nyt, se siis pääsee jäseneksi vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
Eduskunnan täysistunnon päätöksen jälkeen asia menee vielä presidentti Sauli Niinistön vahvistettavaksi. Presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa eduskunnan aiheesta antama laki.
Vaikka eduskunta siis käsittelisinkin lain jo tällä vaalikaudella ja Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen jäsenyyden, jäsenyys ei astu automaattisesti voimaan vaan se vaatii vielä presidentin allekirjoituksen.
Niinistö itse totesi tiistaina, ettei ota päätöksentekoaikatauluun kantaa, koska asia on eduskunnan vastuulla.
”Olen kuitenkin valmis keskustelemaan asiasta eduskunnan kanssa, mikäli eduskunta näin haluaa”, Niinistö totesi.
Hänen mukaansa sekä asian käsittelyllä valmiiksi tämän vaalikauden aikana että seuraavan vaalikauden odottamisessa olisi omat etunsa.
”Olen varma, että voimme ylläpitää täyden päätöksentekokyvyn Nato-jäsenyyden hyväksymisen suhteen -- myös eduskuntavaalikampanjoiden aikana ja vaalien jälkeen ennen uuden hallituksen nimittämistä”, Niinistö kuitenkin totesi.
