”Meidän mielestämme tätä ei pidä huutokilpailulla lähteä ratkomaan, sanoo Halla-aho mitä tahansa”, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen.
Kai Mykkänen, Anders Adlercreutz, Jussi Saramo , Atte Harjanne ja Antti Lindtman. Kuva: Mika Ranta / HS, Kimmo Räisänen, Heikki Saukkomaa, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva ja Lassi rinne.
Anni Keski-Heikkilä HS
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok) ei pidä Suomen kansallisen edun mukaisena ”huutokilpailua” siitä, miten Suomi toimii, jos Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen Nato-jäsenyyden mutta eivät Ruotsin.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) sanoi maanantaina, että Suomessa pitäisi keskustella avoimemmin, miten Suomi toimisi tällaisessa tilanteessa.
”Meidän mielestämme tätä ei pidä huutokilpailulla lähteä ratkomaan, sanoo Halla-aho mitä tahansa”, sanoo kokoomuksen Mykkänen.
Jos Suomi saisi ratifioinnit mutta Ruotsi ei, asiaa olisi Mykkäsen mielestä harkittava presidentti Sauli Niinistön johdolla. Siitä pitäisi myös keskustella Ruotsin kanssa. Mykkänen korostaa, että kaikkien etu olisi, että Suomesta ja Ruotsista tulisi Naton jäseniä mahdollisimman nopeasti.
”Se on selvä kokoomuksen tavoite, että Suomi liittyy Naton jäseneksi. Ja sitten seuraavaksi tärkeä tavoite on se, että Ruotsikin liittyy Naton jäseneksi. Mutta tässä järjestyksessä nämä tavoitteet.”
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja odotetaan enää kahdelta Nato-maalta, Turkilta ja Unkarilta. Unkari on luvannut hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden helmi-maaliskuussa.
Turkilta vastaavia lupauksia ei ole kuultu, vaan maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan on jopa vihjaillut Turkin suhtautuvan Suomeen ja Ruotsiin eri tavoin.
Kaikkien Nato-maiden ratifioinnin jälkeen Suomen ja Ruotsin on vielä itse vahvistettava liittyminen Natoon. Hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnassa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, millaisella aikataululla Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva laki tehdään valmiiksi.
Suomi voisi periaatteessa jäädä odottamaan Ruotsia viivästyttämällä omaa ratifiointiaan.
Lue lisää: Niinistö: Tavoitteena on tulla hyväksytyksi Natoon Ruotsin kanssa mahdollisimman pian
Lue lisää: Halla-aho Suomen väitetystä valmiudesta liittyä Natoon ilman Ruotsia: Jos näin on linjattu, siitä ei ole minulle kerrottu
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitäisi jäädä odottamaan Ruotsia, jos Suomi saisi puuttuvat ratifioinnit sitä ennen. Asiassa ei pidä hötkyillä, hän sanoo.
”Se, että Suomi menisi ensin ja Ruotsi jäisi taakse roikkumaan, antaisi Erdoğanille lisää vipuvartta ja vaikeuttaisi Naton puolustussuunnittelua, logistiikkaa, Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ja niin edelleen”, hän sanoo.
”Ne negatiiviset puolet ovat niin huomattavat, että en näe, että niitä kannattaisi hetken helpotuksen takia aiheuttaa.”
Hän korostaa, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisen jäsenyyden voidaan katsoa olleen myös niiden 28 jäsenmaan näkemys, jotka ovat jo ratifiointinsa tehneet. Adlercreutzin mukaan tilanne, jossa Nato ei ottaisi Ruotsia jäsenekseen, murentaisi raskaasti Naton uskottavuutta.
”Tämänhän pitäisi olla Naton historian helpoin päätös. Mutta osin selittämättömistä syistä näin ei ole.”
Vasemmistoliitto ei ole pitänyt kysymystä ajankohtaisena, joten se ei ole muodostanut kantaansa asiaan, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas).
Saramon mielestä tällaisessa tilanteessa asiasta pitäisi päättää yhdessä Ruotsin kanssa ja käydä perinpohjainen keskustelu myös Naton kanssa. Hän korostaa Suomen ja Ruotsin yhteisiä turvallisuusintressejä.
”Suomen turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että olemme samalla puolella Nato-rajaa. Se oli esimerkiksi itselleni – ja tiedän että monelle muulle meidän ryhmässä – syy äänestää Nato-jäsenyyden puolesta. Ei haluttu jäädä yksin Naton ja Venäjän väliin”, Saramo sanoo.
Saramo sanoo, että syytä paniikkiin ja hätäisiin ratkaisuihin ei ole.
”Itse asiassa pidän jopa haitallisena sitä, että tässä lähdetään pillin mukaan pelaamaan poliittisia pelejä. Minusta on valtioviisautta, että tähän asiaan ei lähdetä julkisesti ottamaan kantaa.”
Myöskään vihreiden eduskuntaryhmä ei ole linjannut kysymykseen selkeää kantaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (vihr) kertoo, että Nato-prosessista on kyllä keskusteltu eduskuntaryhmän kesken.
”Varmaan siitä on ihan hyvä käydä keskustelua, mutta päämäärän pitää sanella tekeminen”, Harjanne sanoo.
Harjanne korostaa, että päämääränä on, että sekä Suomesta että Ruotsista tulee Naton jäseniä mahdollisimman nopeasti. Harjanteen mukaan asiassa täytyy ”pelata pragmaattisesti strategiseen maaliin”.
Myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa, että Suomi on jättänyt Nato-hakemuksen samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
”Kuten presidentti Niinistö on tänään viimeksi todennut, paras vaihtoehto sekä Suomen, Naton, Pohjois-Euroopan turvallisuuden että Ruotsin kannalta on, että Suomi ja Ruotsi tulevat jäseniksi yhtä aikaa”, Lindtman sanoo.
”Ei ole nähty mitään syytä, minkä vuoksi tästä parhaasta vaihtoehdosta tavoitteena olisi syytä luopua. Meillä on ollut tuki valtionjohdon ajattelulle tässä asiassa.”
