Jarmo Huhtanen HS
Hanko
Hankoniemen Ulkosatamassa poristiin syyskuisena päivänä suomea, ranskaa ja sujuvaa rallienglantia.
Laituriin oli kiinnitettynä kaksi hyvin saman oloista ja lähtövalmiin näköistä harmaata sotalaivaa.
Oli alkamassa Suomen Rannikkolaivaston ja Ranskan laivaston välinen crosspoll.
Ranskalainen miinantorjunta-alus Céphée oli saapunut Hankoniemeen Suomen Merivoimien vieraaksi. Isäntänä toimi Rannikkolaivaston miinantorjunta-alus Vahterpää.
Itämeri näytti parhaat puolensa. Oli melkein lokakuu, mutta aurinko paistoi yhä taivaalta kuin keskikesällä. Merikin oli lähes tyyni.
Veden pinnassa näytti leijuvan hopeisia frisbeekiekkoja: sadoittain korvameduusoja oli noussut päiväksi pintaan. Ne saalistivat viimeisiä kertoja, kunnes ne syksyn edetessä ajautuisivat merelle ja kuolisivat pois.
”Se on tämän työn rikkaus”, myhäili miinantorjuntalaivueen komentaja Henri Kummala. ”Jokainen päivä on erilainen.”
Ranskalainen miinantorjunta-alus Céphée lähdössä harjoitukseen Hangon edustalla. Alus on kuulunut alun perin Belgian merivoimille. Kuva: Sami Kero / HS
Crosspoll on laivastotermi, jonka voisi kääntää vapaasti kokemusten vaihdoksi tai kirjaimellisemmin ristiin pölyttämiseksi.
Siinä laivat vaihtavat hetkeksi miehistönsä jäseniä keskenään. Tarkoituksena on oppia uutta ja välittää tietoa erilaisista käytänteistä kumppaneiden ja liittolaisten kesken.
Hankoniemessä kolme ranskalaista siirtyi päiväksi Vahterpäälle ja kolme suomalaista vastaavasti ranskalaisalukselle.
Komentaja Henri Kummala seuraa mittalaitteen laskua veteen Vahterpäällä. Kuva: Sami Kero / HS
Céphéen Suomen-matkassa oli kyse Ranskan lipun näyttämisestä, mutta ei pelkästään siitä.
Céphéen miehistö oli tullut opiskelemaan Itämerta yhdessä Rannikkolaivaston väen kanssa – Itämeri kun on tunnetusti vaikea meri miinanetsijöille.
Vierailulla lyötiin niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Ranskalaiset tukivat trikolorillaan Suomen hakemusta sotilasliitto Naton jäseneksi. Näin ovat tehneet viime kuukausina monet muutkin Nato-maat, tärkeimpinä Britannia, Yhdysvallat ja Saksa.
Tämä on ollut tietoista ja aktiivista turvallisuuspolitiikkaa, jota on tarkoitus jatkaa koko ensi talvi.
Vahterpää on lähettänyt kauko-ohjattavan sukellusrobotin tutkimaan merenpohjasta löytynyttä kohdetta. Robotin mukana on lähetetty myös aluksen vene varmistamaan, ettei tule törmäyksiä siviililiikenteen kanssa. Kuva: Sami Kero / HS
Toisaalta ranskalaisaluksen miehistö pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan siihen, millaisia erityispiirteitä liittyy miinanetsintään pohjoisella Itämerellä.
”Itämeren olosuhteissa meidän osaamisemme on ainutlaatuista, koska etenkin Suomen vesillä miinantorjunnan ympäristö on erittäin haastava”, sanoi Vahterpään päällikkö, kapteeniluutnantti Henri Savisaari.
Miinanetsinnän tärkeimmät työkalut eli kaikuluotaimet perustuvat äänen etenemiseen ja heijastumiseen vedessä.
”Meillä on vuodenaikojen takia haastavat vesiääniolosuhteet, vaihteleva pohjan laatu ja erittäin paljon vaihtelevat näkyvyysolosuhteet. Meidän osaamistamme kyllä arvostetaan.”
Suomalaiset olivatkin nyt asettaneet Itämeren syvyyksiin ranskalaisille vaativan haasteen. Siellä jossain oli harjoitusmaali, joka piti etsiä aamuun mennessä: cherche-moi, etsi minua!
Ranskalaisaluksen päällikkö, komentajakapteeni Remi Vernay puhkuikin silmin nähden intoa uudessa ympäristössä. Vernay halusi kouluttaa miehistöään ja oli varautunut etsimään koko yön.
Vahterpään päällikkö Henri Savisaari (vas.) ja Céphéen päällikkö Remi Vernay keskustelevat Vahterpään komentosillalla. Kuva: Sami Kero / HS
Miinantorjunta-alusten tehtävänä on hakea miinoja merestä ja tuhota ne. Aluksia voidaan hyödyntää myös merenpohjan kartoittamisessa ja vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä.
Merimiinat ovat tärkeä ase erityisesti Suomen Puolustusvoimille. Tämä johtuu Itämeren ja Suomen rannikon olosuhteista, jotka soveltuvat miinojen käyttöön.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt myös muiden maiden kiinnostusta miinoihin. Ukraina on estänyt tehokkaasti miinoitusten avulla Venäjän laivaston liikkeitä Odessan edustalla. Massamaista miinojen käyttöä opiskellaankin taas uudestaan Itämeren eri maissa.
Vahterpään kauko-ohjattavaa sukellusrobottia lasketaan veteen. Kuva: Sami Kero / HS
Suomen Merivoimilla on kolme Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta, joista vuonna 2017 käyttöön otettu Vahterpää on uusin.
Viime vuosikymmenellä käyttöön otettujen alusten arvioidaan vieneen Suomen miinantorjunnan aivan uudelle tasolle. Italiassa rakennettujen alusten väitetään kuuluvan maailman parhaimpien joukkoon.
Miinantorjunta-alukset ovat suosittuja varussotilaiden palveluspaikkoja. Moderneille aluksille halutaan.
”Onhan tämä myös meidän paras rekrytointikeinomme”, myönsi laivueen komentaja Kummala.
Kauko-ohjattava sukellusrobotti palaa tehtävältään illan jo pimettyä. Kuva: Sami Kero / HS
Céphée kuuluu aluksena eri sukupolveen kuin Vahterpää. Nopeasti katsottuna alukset näyttävät samanlaisilta, mutta Céphée on rakennettu jo 1980-luvulla.
Céphée on Tripartite-luokan miinantorjunta-alus. Luokan kolmoseen viittaava nimi liittyy siihen, että alusluokan rakensivat Ranska, Belgia ja Alankomaat yhteistyönä. Luokkaan kuuluvia aluksia rakennettiin viime vuosisadalla yli 30 kappaletta.
Alusten ikäero tulee esiin, kun niissä vierailee perätysten. Vahterpää on varustettu sellaisilla moderneilla kauko-ohjattavilla ja itsenäisesti liikkuvilla vedenalaisilla roboteilla, joita ranskalaisaluksessa ei ole.
Ikäero näkyy arkisimmissakin asioissa kuten vaikka alusten päälliköiden hyteissä.
”Céphéen päällikön hytti on paljon pienempi”, ällisteli myös Ranskan puolustusasiamies, everstiluutnantti Claire Bertaux Vahterpäällä.
Céphéellä törmää pieneen merkkiin siitä, että Ranska on merivalta. Komentosillalla majaileva pehmokameli on muistuma siitä, että alus vietti koronaviruspandemian aikana kuusi kuukautta Abu Dhabissa.
Kersantti Nico Hänninen laskee mereen viistokaikumittainta. Kuva: Sami Kero / HS
Merivoimat on asettanut täksi vuodeksi yhden Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksen Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävän toiminnan valmiuspooliin eli Nato Response Forcen (NRF) käyttöön.
Naton nopean toiminnan joukon valmiuspooliin kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalainen miinantorjunta-alus irrottaisi köytensä ja lähtisi kriisinhallintaoperaatioon heti, kun Nato viheltää pilliin. Osallistuminen operaatioon vaatii aina erillisen poliittisen päätöksen.
Tällä hetkellä NRF-valmiudessa on alusluokan nimikkolaiva Katanpää.
Kapteeniluutnantti Henri Savisaari, miten NRF-valmius näkyy aluksen arjessa?
”NRF-vuosi ei hirveästi eroa normaalista vuodesta. Meillä on suunniteltuna, miten henkilöstö koottaisiin miinantorjunta-alukselle, miten se koulutettaisiin ja miten se varustettaisiin. Muuten sen vuoden toimintasuunnitelma ei poikkea normaalista.”
Savisaaren mukaan Merivoimat on kartoittanut miinantorjuntalaivueesta ne henkilöt, jotka haluavat osallistua NRF-valmiuteen. Myös varussotilailta on kysytty heidän kotiutumisensa yhteydessä halukkuutta lähteä Naton nopean toiminnan joukkoon.
”Meillä on tiedossa jo, ketkä alukselle sijoitetut reserviläiset olisivat halukkaita lähtemään operaatioon. Henkilöstö määritellään aina tapauskohtaisesti”, Savisaari sanoo.
”Käytännössä prosessi ei tapahdu nopeasti. Siinä vaiheessa, kun päätös joukon aktivoinnista tapahtuu, meillä on kansallisesti vielä noin 60 vuorokautta aikaa reagoida tähän ja valmistaa joukko tehtävään.”
Miinantorjunta-alus Vahterpään päällikkö Henri Savisaari on entinen Maavoimien panssarimies. Hän sanoo, ettei ole katunut siirtoaan Merivoimiin. Kuva: Sami Kero / HS
Savisaari saa miinanetsinnän kuulostamaan yksinkertaiselta operaatiolta.
Ensin selvitetään erillisellä mittaimella meriveden ominaisuuksia, kuten veden johtavuutta ja lämpötilaa eri syvyyksissä. Saadut arvot syötetään käytettäville sensoreille, jotka optimoidaan näin mitattuihin olosuhteisiin.
Seuraavaksi valitaan kartoitussensori eli käytännössä viistokaikuluotain.
Viistokaikuluotaimen havaitsemat kohteet analysoidaan, ja lopuksi kohteet tunnistetaan esimerkiksi sukellusrobotilla.
Todellisuudessa kaiken edellä mainitun suorittaminen vaatii paljon suunnittelua, korkeatasoista osaamista ja aluksen, jonka rakentamista on vaikeudeltaan verrattu moderniin sukellusveneeseen.
Céphéellä on taulu, johon on merkitty aluksen miehistöjen vuosikymmenten mittaan löytämiä erilaisia miinoja. Kuva: Sami Kero / HS
Entä löysivätkö ranskalaiset yöllä suomalaisten Hangon edustalle sijoittaman harjoitusmaalin vai vetivätkö vieraat vesiperän?
Miinantorjuntalaivueen komentajan Henri Kummalan vastaus on diplomaattinen.
”Ranskalaiset löysivät kohteita pohjasta ja kokivat operoinnin olleen hyödyllistä.”
Kaikumittainta nostetaan pois vedestä. Kuva: Sami Kero / HS
