Naton avointen ovien politiikka pitää, vakuuttaa puolustusliiton tuore kanadalainen apulaispääsihteeri Wendy Gilmour.
Wendy Gilmour puhui Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n turvallisuuskonferenssissa keskiviikkona Helsingissä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Jouko Juonala
Naton puolustusinvestoinneista vastaava apulaispääsihteeri Wendy Gilmour vieraili keskiviikkona suomalaisen puolustusteollisuuden SecD-Day-turvallisuustapahtumassa Helsingissä.
IS kysyi Gilmourilta, pitäisikö suomalaisten olla huolissaan viivytyksestä Naton jäsenyysprosessissa. Turkin ja Unkarin parlamentit eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjoja sotilasliittoon, eikä kumpikaan maa ole päässyt täysjäseneksi.
– Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että jäsenyysprosessi etenee tehokkaasti eteenpäin, Gilmour vastasi IS:lle.
– Kutsujäseninä koko Naton maailma on avoinna Suomelle ja Ruotsille. Tapaan jatkuvasti Suomen ja Ruotsin edustajia kaikilla Naton tärkeillä foorumeilla.
Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä päässeet Naton täysjäseniksi. Kuva: John Thys / AFP, Lehtikuva
Lue lisää: Kommentti: Nato-keskustelu karkaa jo kuohuen pullosta – nykyisten kansanedustajien pitää tehdä lopullinen päätös, ettei homma enää mutkistu
Gilmourin mukaan Suomi ja Ruotsi valmistautuvat koko ajan täysjäsenyyteen, riippumatta ratifiointiin liittyvästä poliittisesta prosessista.
Valmistelutyössä Nato, Suomi ja Ruotsi muun muassa vahvistavat puolustussuunnittelussa asetetut tavoitteet ja varmistavat sen, että molemmat kutsujäsenet hyväksyvät Naton doktriinin ja standardit.
– Suomi ja Ruotsi ovat jo pitkällä tässä työssä. Se vaatii aikaa, mutta työ on hyvässä vauhdissa, Gilmour sanoi.
– Suhtaudun täysin luottavaisesti siihen, että jäsenyysprosessi etenee. Toivomme, että voimme toivottaa Vilnan huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi täysjäseninä.
Naton jäsenmaiden ja kutsujäsenten valtionpäämiehet kokoontuvat Vilnassa 11.–12. heinäkuuta. Täysjäseneksi pääsy tässä kokouksessa on myös Suomen ulkopoliittisen johdon tavoitteena.
– Naton virkailijana en voi ottaa kantaa jäsenmaiden pääkaupungeissa käynnissä olevaan poliittiseen prosessiin (ratifioinnista). Luulen kuitenkin, että kaikki jäsenmaat ja molemmat kutsujäsenet tekevät yhteistyötä hyvässä uskossa, Gilmour sanoi.
– Tärkeintä on, että yhteistyö on käytännön tasolla jo menossa ja että me etenemme kohti täysjäsenyyttä.
Gilmourin mukaan Nato käy koko ajan keskusteluja kaikkien jäsenmaiden – myös Turkin ja Unkarin – kanssa siitä, miten Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi voidaan viedä päätökseen.
– Tällä hetkellä meidän kaikkien on syytä huomata, että Turkkia on kohdannut valtava luonnonkatastrofi. On aivan erityisen tärkeää säilyttää tässä tilanteessa liittokunnan yhtenäisyys. Sama koskee myös Euroopan unionia, Gilmour sanoi.
– Näin voimme parhaiten auttaa sekä Turkkia että Syyria kohtaamaan haasteet, jotka liittyvät suureen kuolonuhrien määrään ja infrastruktuurin tuhoutumiseen.
Pitääkö Nato siis edelleen kiinni avointen ovien politiikastaan?
– Ehdottomasti.
Gilmourilla on takanaan 32 vuotta kestänyt diplomaatin ura Kanadan ulkoministeriössä ja puolustushallinnon virkailijana. Työt Naton päämajassa Brysselissä hän aloitti kolmisen kuukautta sitten.
