Keskustelu lasten kotihoidon tuen leikkaamisesta vilkastuu vaalien lähestyessä. Ajatuspaja Libera on ehdottanut, että tuki lakkautetaan kokonaan.
Neljä vuotta varhaiskasvatuksen opettajan työtä Helsingissä riitti Nelli Korhoselle.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi opiskeleva Korhonen koki, että Helsingin päivähoidon kriisi näkyi hänen työssään liikaa. Mikään ei ollut kuten olisi pitänyt.
Korhonen vaihtoi työpaikkaa Helsingin kehyskuntaan Sipooseen elokuussa 2022 ja kokee, että kaikki muuttui paremmaksi.
– Ero on ollut, että toistaiseksi ainakin ryhmäkoko on ollut kohtuullinen ja päteviä aikuisia tarpeeksi. On ollut tunne, että resursseja on tarpeeksi.
Nyt Korhonen on kotona kolmen kuukauden ikäisen vauvansa kanssa äitiyslomalla.
Ajatuspaja ehdottaa, että kotihoidon tuki lakkautetaan
Erityisesti Helsingissä päivähoito on ollut kriisissä jo pitkään. Työntekijöitä on lapsimäärään nähden liian vähän.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas sanoo, että kaikki on tehty ja tehdään koko ajan uusien työntekijöiden löytämiseksi, mutta henkilöstötilanne on vaikea.
Lasten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut Helsingin päiväkodeissa jatkuvasti. Ensin vanhemmat lapset, mutta viime aikoina myös pienten 1–2-vuotiaiden määrä on kasvanut kymmenen prosenttia suomenkielisellä puolella.
Ruotsinkielisellä puolella pienten lasten määrä on ollut entisestään korkeampi. Se noudattelee Järvenkallaksen mukaan enemmän muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan tilastoja, joissa pienet lapset ovat olleet jo pidemmän aikaa enemmän päiväkodissa kuin Suomessa.
Helsinki on kuitenkin satsannut uusiin päiväkotipaikkoihin. Pelkästään viimeisen valtuustokauden aikana Helsinki teki Järvenkallaksen mukaan 4 000 uutta paikkaa, jotta kaikki päiväkotiin haluavat saadaan hoitoon.
Siihen yksistään on tarvittu jopa noin tuhat uutta varhaiskasvatuksen opettajaa.
Vuoden alussa vanhemmat vaativat henkilöstöpulaan ratkaisuja Senaatintorilla, mutta helpotusta ei ole näköpiirissä. Henkilökuntaa on siirretty edelleen kaupungin muista tehtävistä päiväkoteihin, jotta henkilöstövajetta saadaan paikattua.
Tässä tilanteessa yksityisrahoitteinen ajatuspaja Libera ehdotti viime viikolla, että 1–3-vuotiaiden lasten kotona hoitamisen mahdollistava kotihoidon tuki lakkautettaisiin kokonaan.
Lisää: Näistä yhdeksästä asiasta ajatuspaja Libera leikkaisi suomalaisilta: katso koko lista
Liberan tietojen mukaan sillä saataisiin valtiolle säästöä 250 miljoonaa euroa. Sisältöjohtaja Tero Lundstedt sanoo ajatuspajan kokevan, että kotihoidon tuki on yhteiskunnalle kallis ja lisäksi se eriarvoistaa naisia työmarkkinoilla.
– Se on syrjivä ja epätasa-arvoistava loukku naisille. Ja erityisesti maahanmuuttajanaisille tämä on aivan kaamea tilanne. Mielestämme tämä ohjaa maahanmuuttajanaisia syrjäytymään työelämästä, Lundstedt sanoo.
Helsingin Satu Järvenkallas ei ota kantaa Liberan ehdotukseen. Hän sanoo olevansa virkamies.
– Se on poliittinen kysymys. Meidän tehtävämme virkamiehinä on toteuttaa lainsäädäntöä ja tehdä kaikki päättäjien päätösten mukaisesti.
”Näen tuen poiston isona ongelmana”
Päiväkodissa työskennellyt Nelli Korhonen sen sijaan sanoo, että ei suoraan kannata Liberan ajatusta.
Sipooseen siirtynyt varhaiskasvatuksen opettaja toteaa, että hän lähtökohtaisesti ymmärtää ajatuksen ehdotuksen taustalla, koska varhaiskasvatus on tärkeää kaikille lapsille. Mutta tuen leikkaamisen ajankohta olisi huono.
Korhonen muistuttaa kotihoidon tuen poiston tarkoittavan, että päiväkoteihin tulisi vielä nykyistä enemmän pieniä lapsia.
– Niin kauan kuin varhaiskasvatus on kriisissä, ei ole järkeä poistaa kotinhoidon tukea. Näen tuen poiston isona ongelmana, kun eiväthän sinne nytkään mahdu kaikki pienet lapset, saati isommat.
Kehityspsykologian asiantuntija haluaa lisää keskustelua
Lasten kasvun ja kehityksen asiantuntija, Helsingin yliopiston kehityspsykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen on Korhosen kanssa samoilla linjoilla.
Hän tyrmää Liberan ajatuksen tilanteessa, jossa varhaiskasvatus on kriisissä.
Keltikangas-Järvinen pitää huomattavan yksioikoisena tarkasteluna sitä, että kotihoidon lakkauttaminen toisi tuosta vain 250 miljoonaa euroa säästöä. Hänen mukaansa päiväkoteihin pitäisi ensin saada tarpeeksi työntekijöitä. Pitäisi myös keskustella avoimesti, millaista hyvä hoito varhaiskasvatuksessa on.
Keltikangas-Järvisen mukaan hoito ei saa olla pelkkä säilytyspaikka.
– Meillä on kehityspsykologiassa malleja, joiden mukaan äidin on turvallista palata töihin ja taapero voi mennä päiväkotiin, mutta se tarkoittaisi, että siellä olisi tarpeeksi ja pysyvää henkilökuntaa töissä.
Keltikangas-Järvinen sanoo, että sellainen hoito on myös kallista hoitoa. Hän ihmettelee nykyistä ilmapiiriä, jossa ei kunnolla keskustella siitä, mitä lapsi tarvitsee.
Yleinen ilmapiiri näyttää Keltikangas-Järvisen mukaan olevan ylhäältä alaspäin määräävää, jossa ylhäältä määrätään, mikä on perheille parasta. Hän pitää sitä omituisena ajassa, joka muuten korostaa yksilöllisyyttä.
– Olen muutenkin ihmetellyt, miten perheet eivät nouse barrikadeille. Kun ihan julkisesti käydään tämmöistä keskustelua, että ikään kuin lähtökohtaisesti lapselle on aina parempi, että hänet hoidetaan muualla kuin kotona.
Korhonen pohtii Helsingistä pois muuttamista
Perheet ovat kuitenkin reagoineet Helsingin päivähoidon tilanteeseen.
Se ei ehkä näy heti, sillä perheiden barrikadi saattaa toteutua hiljaisena jaloilla äänestämisenä.
Näin ainakin kolmen kuukauden ikäisen pojan äidin Nelli Korhosen tapauksessa.
Perhe asuu vielä Helsingissä, mutta suunnittelee muuttoa kehyskuntiin. Korhonen sanoo, että hän haluaisi kasvattaa poikansa Helsingissä, koska kaupungin kulttuuripalvelut ovat niin hyvät.
– Mutta realistista se ei valitettavasti ole. En haluaisi laittaa lastani täällä varhaiskasvatukseen.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4. helmikuuta kello 23:een asti.
