Nokia on palkannut useita satoja Tampereella ja Suomessa: selvitimme, mikä on yhtiön uuden nousun takana

Lähes kaikki suomalaiset muistavat yhä Nokian kännykät. Nokian uusi menestyssuunta verkkolaitteiden valmistajana on useille vielä vieras.

Uudesta suunnasta yksi esimerkki on tehokas järjestelmäpiiri. Se on pienempi siru kuin legopalikka ja vaikeasti selitettävä. Sitä ei juuri näe, mutta sen tehon kyllä huomaa.

Nokian tutkimusta ja tuotekehitystä on viime aikoina keskitetty voimakkaasti Suomeen. Esimerkiksi järjestelmäpiirien kehittämisen ansiosta Nokia kasvaa Tampereella.

Nokia on viime vuosina avannut oviaan medialle vain harvoin, mutta nyt pääsimme tutustumaan Tampereen toimipisteen sisälle.

Nokian Tampereen yksikön vetäjä Petri Ahokas sanoo, että Nokia tarvitsee nyt esimerkiksi järjestelmäpiirikehittäjiä, ohjelmoijia, ohjelmistotestaajia sekä pilvi- ja radioteknologian osaajia. Rekrytointi voi tulla monille yllätyksenä vaikeiden vuosien jälkeen.

– Verkkokehitys on hyvin abstraktia ja syy ehkä, miksi Nokia ei näy niin julkisuudessa.

Nokia rakentaa kiinteitä ja matkapuhelinverkkoja sekä niihin liittyviä ohjelmistoja ja palveluja operaattoreille ja teollisuuden sekä yhteiskuntien tarpeisiin. Se kehittää etenkin viidennen sukupolven verkkoyhteyksiä.

Miten maallikolle voi selittää järjestelmäpiirin?

– Järjestelmäpiiri on kooltaan pieni mikropiiri, jonka sisälle pystytään laittamaan uskomattoman paljon teknologiaa, muun muassa useita prosessoriytimiä äärimmäisen pieneen tilaan. Näitä järjestelmäpiirejä voi olla sitten useita tukiasemassa, mikä mahdollistaa, että kännykällä tai muulla vastaavalla päätelaitteella voi surffata verkossa energiatehokkaasti ja mahdollisimman hyvällä nopeudella.

Järjestelmäpiirejä tarvitaan tänä päivänä hyvin laajasti muutenkin esimerkiksi autoissa, televisioissa ja tietokoneissa.

Nokian uusi tuleminen näkyy etenkin Tampereella. Ei pelkästään siitä syystä, että kaupungin uuden areenan katolla lukee Nokia Arena.

Nokia oli 15 vuotta sitten Tampereen suurimpia työnantajia, ja se työllisti kaupungissa noin 4 000 ihmistä. Sitten kilpailijoiden älypuhelimet alkoivat myydä, Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa vuonna 2014, tuli yt-ilmoitusten tulva ja porukka kutistui 600 työntekijään.

Nyt Nokia työllistää Tampereella taas 950 henkeä, mikä on lähes saman verran kuin Nokian verkkopuoli työllisti Tampereella ennätysvuosina.

Nokian Tampereen yksikön vetäjäPetri Ahokassanoo, että yhtiö on palkannut Tampereella noin sata työntekijää vuodessa kolmen viime vuoden aikana eli yhteensä 300.

– Tälläkin hetkellä on Tampereella kymmeniä paikkoja auki.

Työntekijät ovat yhä kansainvälisempiä. Tampereella on töissä yli 40 eri kansallisuutta. Nokia on saanut työntekijöitä suoraan ulkomailta ja Tampereen yliopiston kautta opiskelijoista.

Nokia toimii Suomessa tällä hetkellä Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Huippuvuonna 2000 Nokialla oli Suomessa yli 24 000 työntekijää. Nyt se työllistää Suomessa noin 6 500 henkeä.

Yhteensä Nokia on palkannut vuosien 2018-2021 aikana noin 1 700 työntekijää vakinaisiin työsuhteisiin. Pelkästään tänä vuonna on palkattu lähes 400, ja satoja paikkoja on auki.

Näistä palkatuista henkilöistä sekä avoimista työpaikoista valtaosa kohdistuu tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Nokia saa paljon tuloja patenteistaan. Se on kehittänyt teknologioita, joita käytetään lähes kaikissa mobiililaitteissa.

– Muutamina vuosina Tampere on ollut koko Nokian ykkönen patenteissa, Ahokas sanoo.

Petri Ahokas on ollut 29 vuotta Nokialla, mikä on harvinaisen pitkä työura. Nyt osa Nokialta lähteneistä on palannut takaisin töihin. Tämä hyödyttää Ahokkaan mukaan Nokiaa, koska tulijoiden kokemuksesta on hyötyä uusissa innovaatioissa.

Moni tulija tekee eri työtä kuin kännykkä-Nokialla, koska kännyköistä on luovuttu.

Tampere on tunnettu Nokian huippuajoilta etenkin kommunikaattorista ja kamerateknologiasta. Nyt työllistävät järjestelmäpiirit, yritysverkot ja verkon hallinta.

Verkon hallinta tarkoittaa, että sillä operoidaan, esimerkiksi asennetaan uusia ohjelmistoja, ja valvotaan verkon toimintaa. Se on eräänlainen komentokeskus koko verkolle. Tätä on pitkään tehty Tampereella, vaikka teknologiat ovat vaihtuneet ja kehittyneet.

– Olemme samalla tiellä kuin 30 vuotta sitten aloitettiin. Siinä Tampere on Nokian ykköspaikka.

Yritysverkkoja taas on esimerkiksi satamissa, kampuksilla ja kaivoksilla. Tampereelta löytyy myös näiden osa-alueiden osaamista, ja tamperelaiset tekevät yhteistyötä uusia innovaatioita kehittävän Nokia Bell Labsin porukan kanssa.

Uusia kokeiluja on tehty Tampereen areenalla. Nokian insinöörit yrittävät esimerkiksi löytää keinoja, miten verkot eivät mene tukkoon, vaikka 10 000 ihmistä lähettäisi kännykällä kuvia samaan aikaan.

Vielä se ei ole mahdollista.

Viime kesänä tehtiin kuitenkin uusi ennätys. Elisa, Nokia ja Qualcomm saavuttivat Tampereella maailman toistaiseksi suurimman 2,1 Gbit/s-tiedonsiirtonopeuden päätelaitteesta verkkoon päin Elisan 5G-verkossa.

– Areena antaa mahdollisuuden tehdä innovaatioita, jotka olisivat lähempänä käyttäjää. Siellä on tehty demoja tapahtumateollisuuteen, Ahokas kertoo.

Yhtiön tuotevalikoima on koko pitkän historiansa aikana muuttunut. Kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Tammerkosken varrelle Tampereelle vuonna 1865. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pystytti toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Yrityksen nimeksi tuli Nokia Ab sijaintipaikan mukaan.

Vesi näkyy uudella tavalla Nokian hiilineutraaliudessa. Sen Tampereen datakeskusta jäähdytetään Näsijärvestä tulevalla vedellä ja lämmin vesi pumpataan sitten takaisin kaukolämpöverkkoon lämmittämään tamperelaisten asuntoja.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.