Nordstream-kaasuputkien rikkoutumista ei selitä mikään muu kuin tahallinen räjäytys. Todennäköisimpiä vaihtoehtoja ovat sukellusrobotit, mutta putkien syvyys olisi taistelusukeltajien ulottuvissa.
Tanskan puolustusvoimien kuvaa Nord Stream -kaasuputken vuotokohdasta lähellä Bornholmia tiistaina. Kuva: Tanskan puolustusvoimat
Ville Similä HS
Kaasuputki Nord Streamin vaurioituminen kolmesta kohdasta maanantaina vaikuttaa olleen sabotaasi.
Putket ovat noin 70–80 metrin syvyydessä. Ne on sijoitettu vankan betonipohjan päälle, ja niiden pitää kestää merenalainen paine.
Syy on siis lähes varmasti tahallinen räjäytys, josta epäillään vahvasti Venäjää. Sillä olisi iskuun sekä kyky että halu osana Eurooppaa vastaan käymäänsä energiasotaa.
Mahdollisuuksia räjäyttämiseen uskotaan olevan kolme. Räjähteet on voitu viedä putkelle kolmella eri tavalla: taistelusukeltajien operaationa, sukellusrobotilla tai sukellusveneellä.
Juuri tällaisia erikoistehtäviä varten on suunniteltu Venäjän Belgorod-sukellusvene, joka valmistui vuonna 2019. Belgorod on maailman suurimpia sukellusveneitä ja tiettävästi 178 metriä pitkä.
Itämeri on matala ja ahdas meri, ja näin valtava sukellusvene olisi lähes varmasti havaittu. Siksi sukellusvene on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto, kirjoittaa Hampurin Helmut Schmidt -yliopiston tutkimusavustaja Julian Pawlak Twitterissä.
Sukellusveneasiantuntija H. I. Suttonin mukaan Belgorod on poissuljettu siksikin, että juuri nyt se on tiettävästi Vienanmerellä.
Venäjällä on myös pieniä vakoilusukellusveneitä, jotka kykenisivät räjäyttämään putkia. Tämäkin vaihtoehto on Suttonin mukaan epätodennäköinen, sillä nämä vakoilusukellusveneet on sijoitettu arktiselle alueelle.
Venäjällä on Suttonin mukaan Itämeren laivastossa myös pienoissukellusveneitä, mutta niistä suurin osa on tiettävästi vanhentuneita.
Todennäköisemmiksi vaihtoehdoiksi jäävät taistelusukeltajien operaatio sekä etäohjattava tai täysin autonominen sukellusrobotti. Venäjällä on Suttonin mukaan autonomisia sukellusveneitä, joiden tukikohta on Pietarissa.
Syvyys on räjähdyskohdassa arviolta 70–80 metriä eli myös taistelusukeltajien saavutettavissa. Paikka on kuitenkin noin 12 kilometrin päässä rannasta.
Kaikki vaihtoehdot edellyttävät jonkinlaista emäalusta, joka toimisi operaation ”tukikohtana”. Tällaisena voisi Julian Pawlakin mukaan toimia venäläinen tutkimusalus.
Esimerkiksi vuonna 2014 valmistunutta Yantar-tutkimusalusta pidetään käytännössä vakoilualuksena. Sellaista oletetaan Suttonin mukaan käytetyn esimerkiksi vuonna 2015, jolloin Yhdysvallat huolestui liian lähellä tiedonsiirtokaapeleitaan liikkuvista venäläisaluksista.
Pawlak olettaa, että Itämeren valtioilla on tiedustelutietoa iskusta, ja jää nähtäväksi, mitä siitä kerrotaan. Itämeren valvonta on luonnollisesti lisääntynyt huomattavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Merivoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun viestintäosastot ilmoittivat HS:lle, etteivät kommentoi asiaa toistaiseksi.
