Asiantuntija uskoo, että viestin sijaan Nord Stream -kaasuvuodot olivat hämäystä. Lännen huomion kiinnittyessä putkiin jää muualle heikkoja kohtia, joihin iskeä.
Nord Stream -kaasuputken vuodot ovat herättäneet kysymyksiä tavoitteista. Oliko kyseessä viesti esimerkiksi Tanskalle tai Ruotsille, joiden poliittinen tilanne on normaalia heiveröisempi ja joiden alueiden kupeessa vuodot tapahtuivat?
Vai kiristettiinkö vuodoilla Saksaa, joka on riippuvainen kaasusta ja jonka talousalueelle putket sijoittuvat?
Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto arvelee, että viestin sijaan kaasuvuodossa saattaa olla kyse hämäyksestä. Mikäli iskun takana oli Venäjä, voi tavoite olla huomion kiinnittäminen kuolleeseen infrastruktuuriin, tässä tapauksessa kaasuputkiin, jotka eivät ole käytössä.
– Kiinnitetään huomio merenpohjassa makaaviin putkiin ja seuraava hyökkäys on suunnitteilla muualle. Silloin huomio turvallisuudesta keskittyy väärään paikkaan ja muut kohteet jäävät huomiotta tai vähemmälle suojalle.
– Jos tekijä on venäläinen taho, voidaan siellä ajatella, ettei putkille ole enää taloudellista käyttöä ja siinä mielessä ne ovat arvottomia.
Kuolleen infrastruktuurin käyttäminen pelottelutarkoituksiin voi paljastaa heikkoja kohtia muualta ja siten hyödyttää Venäjää. Viesti onkin Aallon mukaan ennen kaikkea strateginen ja vuodolla pyritään herättämään pelkoa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Viesti putkia pitkin olisi todennäköisimmin suunnattu ensisijaisesti Saksalle. AOP
Viesti yleisesti länsimaille
Aalto toteaa, että mikäli kyse on viestistä, on se todennäköisesti suunnattu lännelle yleisemmin muistutukseksi siitä, että Venäjä kykenee iskemään läntisiin kohteisiin ja aiheuttamaan hämminkiä ja kysymyksiä siitä, miten Venäjään pitäisi suhtautua.
– Kiinnitetään huomio asioihin, jotka mahdollistavat Venäjän toiminnan muualla.
Muita kohteita voivat olla esimerkiksi kauppa-alukset. Aallon mukaan viranomaisten on mahdoton suojata kaikkia kohteita samanaikaisesti.
Aalto ei sulje pois mahdollisuutta, että Venäjä kokeilisi erilaisia pieniä hyökkäyksiä, jotka eivät riitä aseellisen konfliktin syttymiseen Naton ja Venäjän välille.
– Varmasti viranomaiset ovat varautuneet näihin.
– Kohteita on tavattoman paljon, eikä kaikkia pystytä suojaamaan.
Pienemmillä hyökkäyksillä voidaan kokeilla, missä länsimaiden sietokyvyn rajat kulkevat.
Tanskan ja Ruotsin merkityksen Aalto torppaa suoriltaan. Pohjoismaat ovat ”pieniä pelureita”, ja vaikka Ruotsia ja Suomea kohtaan tullaan aiheuttamaan painetta Nato-prosessin vuoksi, siitä tuskin on kyse.
Saksan huoltovarmuus on Aallon mukaan todennäköisempi kohde, sillä Nord Stream -putket ovat Saksan talousalueella ja putkiin kohdistuvat iskut koskettavat ensisijaisesti Saksaa, sillä putken sijainnin lisäksi maa on riippuvainen venäläisestä kaasusta.
Norja huolissaan putkista
Mikäli tavoitteena oli herättää huolta ja pelkoa, Norjassa se on onnistunut. Öljymaassa on jo käyty keskustelua sen omien putkien turvallisuudesta. Norjalla on kaikista Euroopan maista eniten kaasu- ja öljyputkia, jotka norjalaisen VG:n mukaan on suojattu onnettomuuksilta, muttei sabotaasilta ja terrorismilta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Norjassa vuoto on herättänyt huolta öljy- ja kaasuputkiin liittyen. Kuvassa öljynporauslautta Bergenissä. AOP
Aalto muistuttaa, että Norjan aluevesillä infrastruktuuria vastaan hyökkääminen olisi kuitenkin riskialttiimpaa, jos syyllinen paljastuu. Se katsottaisiin hyökkäykseksi Nato-maita vastaan.
– Norjan putkiin hyökkääminen olisi iso liike ja suoraa sodan eskalaatiota.
Itämeren isku eroaa Norjan putkiin iskemisestä sillä, että se tapahtui kansainvälisillä vesillä, kohdistuen putkeen, jolla on useita omistajia. Lisäksi Nord Stream -putken vuodon vuoksi tarkkailua putkien ympärillä on tehostettu.
