Saarikko: Oppositiolla ei näytä olevan yhtenäistä linjaa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo havainneensa, että oppositiolla ei ole yhtenäistä linjaa julkisen talouden kysymyksissä.
– Jos oikein olen ymmärtänyt, niin yksi ratkaiseva ero siihen on näkemyserot työperäisen maahanmuuton merkityksestä.
Perussuomalaiset ei pidä matalapalkka-aloille suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuna julkisen talouden ongelmiin.
Kokoomus taas pitää tärkeänä työperäisen maahanmuuton helpottamista.
– Tämä maa tulee tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa, on tarvinnut sitä myös tähän asti, keskustan puheenjohtaja Saarikko sanoo osoittaen sanansa perussuomalaisten puheenjohtajalle Riikka Purralle.
Hän lisää keskustelun osoittaneen, että "velkasyntisten pöydässä on ihan jokainen puolue tästä eduskunnasta viimeisen 15 vuoden ajalta".
Samalla Saarikko suomi kokoomuksen puheenvuoroa.
– Se oli, sallikaa minun sanoa, aikamoinen pannukakku.
Kokoomus ei Saarikon mukaan kertonut todellista vaihtoehtoa, vaan "10 minuuttia korulauseita".
Kristillisdemokraatit: Hallitus laittoi menovaihteen päälle vaalikauden alussa
Kristillidemokraattien mukaan hallitus jättää maan seuraajalleen heikommassa kunnossa kuin missä sen itse sai.
– Hallitus laittoi menovaihteen päälle vaalikauden alussa. Velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu rahalla huippukuntoon. Mutta tosiasia on, että hallitus ei ole saanut käännettyä perusopetuksen oppimistulosten heikkenemistä tai sote-palveluiden alirahoitusta, kansanedustaja Peter Östman sanoo.
Liike nytin Hjallis Harkimo sanoo, että Suomi on totutettu velkarahalla hyvinvointiin, johon ei todellisuudessa ole varaa.
– Numerot eivät valehtele.
Keskusta: Yrittäjyyden ja työn verotusta ei saa kiristää
Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Esko Kiviranta sanoo, että huoli julkisesta taloudesta on yhteinen.
– Suomen taloudessa on sekä hyvää että huonoa. Selviydyimme viime vuosista sittenkin hyvin. Yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys vältettiin. Ihmisiä on töissä historiallisen paljon.
Huonoa on kuitenkin velka ja alijäämä, epävarmuus ja taantuman uhka.
– Lisäksi talouden rakenteelliset ongelmat ovat pitkälti ratkaisematta. Liian moni on edelleen pois töistä.
Hän lisää, että velkaantumisen lisääntyessä vallassa ovat vuorollaan olleet lähes kaikki puolueet, myös kokoomus.
– Siksi vastuu velasta on yhteinen.
Yrittäjyyden ja työn verotusta ei saa kiristää, keskusta katsoo.
– Se leikkaisi Suomelta siivet.
Keskusta arvostelee muun muassa kokoomusta.
– Kokoomuksen politiikka on puolen Suomen politiikkaa parhaiten pärjääville. Veroja alennetaan, vaikka velaksi, Kiviranta sanoo.
Perussuomalaisilla suunta taas on taaksepäin, hän sanoo.
Perussuomalaiset: Hallitus ei ole luopunut mistään, vaikka uusia menoja on tullut
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Lulu Ranne sanoo, että hallitus on "paisuttanut budjettia ja velkaa kuin viimeistä päivää".
– Se ei ole luopunut mistään, vaikka uusia, välttämättömiäkin menoja on tullut.
Ranteen mukaan perussuomalaiset ei ole mukana välikysymyksessä, koska se katsoo kokoomuksen tärkeysjärjestyksen olevan sama kuin hallituksen.
Suomalaisten hyvinvointi on laitettava etusijalle, hän lisää.
Kokoomuksen Elina Valtosen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana "saatiin talous kasvuun, köyhyys laskuun, työllisyys nousuun, aivovuoto vähenemään ja julkinen talous lähes tasapainoon".
– Demarihallituksella olisi ollut kaikki mahdollisuudet jatkaa vastuullisella tiellä. Mutta ei. Meille suomalaisille perinteinen taloudenpito jätettiin Rinteen ja Marinin juhlissa narikkaan. Menoja on lisätty miljarditolkulla ja kehykset on rikottu toistuvasti.
Talouden tasapainottamisesta emme ole eri mieltä, mutta keinoista kyllä, sanoo SDP:n Filatov
Meneillään ovat nyt ryhmäpuheenvuorot.
SDP:n ryhmäpuheessa Tarja Filatov sanoo, eurooppalaisessa vertailussa Suomen velka on kohtuullinen.
Filatovin mukaan SDP ei ole eri mieltä talouden tasapainottamistarpeesta välikysymyksen esittäjien kanssa eri mieltä, mutta keinoista kyllä.
Hänen mukaansa hallitus on tehnyt myös arvovalintoja esimerkiksi koulutuksen lisäpanostuksilla.
Orpo: SDP:n vaalipuheissa jaetaan suomalaisia hyviin ja pahoihin
Välikysymyksen ensimmäinen allakirjoittaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että seuraavan hallituksen tärkein tehtävä tulee olla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.
– Velkaantumisen vähättely on syytä tässä salissa lopettaa, hän sanoo.
Orpon mukaan erityisesti SDP:n vaalipuheissa suomalaisia "jaetaan hyviin ja pahoihin".
– Pahaksi leimataan se, että sanoo rehellisesti, ettei hyvinvointi säily nykymenolla. Pääministeri Marin, älkää aliarvioiko suomalaisia, älkää sortuko populismiin.
Orpo viittaa myös nopeasti kasvaviin valtion korkomenoihin.
– Joudumme ottamaan uutta velkaa, jotta selviämme korkojen maksusta. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ei voida turvata, jos emme katkaise velkaantumiskehitystä, Orpo sanoo.
– Kokoomus haluaa mieluummin panostaa palveluihin kuin maksaa korkoja pankkiireille, hän jatkaa.
Tilanne ei kuitenkaan ole Orpon mukaan toivoton, mutta sitä ennen "on katsottava totuutta silmiin".
– Tekemällä rohkeita uudistuksia ja laittamalla menot ja tulot tasapainoon Suomella on hyvä tulevaisuus.
Saarikko: Oppositio on tukenut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vetoaa hallituksen vastauksessa opposition välikysymykseen vaalikauden kriiseihin: koronaan ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Hän huomauttaa, että myös oppositio on tukenut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja ja sen aiheuttamaa velkaantumista. Välikysymys velkaantumisesta olisi Saarikon mukaan yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle.
– Toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.
Saarikko kuitenkin lisää, että keskustelu velasta on tarpeen. Hän sanoo jakavansa kansalaisten huolen julkisesta velasta.
Hänen mukaansa opposition vaihtoehdobudjeteilla Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon.
Esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehto on Saarikon mukaan "rakennettu savimaalle".
Oppositio yrittää horjuttaa hallitusta vielä ennen vaaleja
Eduskunnassa käydään tänään keskiviikkona välikysymyskeskustelu julkisen talouden velkaantumisesta kello 14 alkavassa täysistunnossa.
Se jäänee viimeiseksi välikysymykseksi ennen vaaleja.
Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike nytin välikysymyksessä moititaan hallitusta liiasta velanotosta, jota pahentaa valtion korkomenojen kasvu.
Oppositioryhmien mukaan Suomi tarvitsee talouskasvua, vastuullista menojen priorisointia sekä pohjoismaisen työllisyysasteen.
Oppositio on syyttänyt pitkään hallitusta siitä, miksi pakollisten kriisimenojen kuten koronakriisin hoidon ja puolustusmenojen kasvattamisen ohella ei ole samaan aikaan karsittu vähemmän tärkeistä menoista.
Hallituksen mukaan velanotto on ollut välttämätöntä kriisien takia ja tälle on ollut myös opposition tuki.
Hallituksen mukaan lisäksi on tehty arvovalintoja kuten osoitettu lisämiljardi koulutukseen.
Perussuomalaiset ei ole mukana välikysymyksessä, sillä puolueella on erimielisyyksiä kokoomuksen kanssa muun muassa työperäisen maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen.
Se esittää hallitukselle erillistä epäluottamuslausetta velkaantumisesta.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.
Vihreät nostaa esiin ympäristölle haitalliset yritystuet
Vihreiden mukaan ympäristölle haitalliset ja tehottomat yritystuet on ajettava alas.
Tällä päästäisiin puolueen varapuheenjohtajan Iiris Suomelan mukaan miljardien eurojen säästöihin.
Suomi tarvitsee vihreiden mukaan myös terveysperusteisen veron, ensimmäisenä laajan sokeriveron.
Työllisyystoimista tärkein on puolueen mukaan osaamistason nosto. Vihreät vaatii myös työperäisen maahanmuuton vauhdittamista.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo arvostelee välikysymystä.
– Välikysymyksen suurin heikkous on silmien sulkeminen tosiasioilta, paitsi velan syiden, myös tulevaisuuden suhteen. Keskittyminen tulojen sijaan ainoastaan menoihin johtaa meitä samalle tielle, jolla kokoomuksen kreikkalainen sisarpuolue kaasutteli ennen eurokriisiä.
Saramo sanoo, että yritykset tekevät ennätyksellisiä voittoja samaan aikaan, kun hintojen nousu piinaa työntekijöitä.
– Veronalennusten sijaan pitäisi perua oikeistohallituksen pakottama kiky, hän sanoo viitaten kilpailukykysopimukseen.
RKP:n mukaan valtiontalouden resurssit ovat jatkossa niukat, mutta Suomen on siitä huolimatta annettava selkeä viesti.
– Että työnteko on kannattavaa ja Suomeen kannattaa investoida, Sandra Bergqvist sanoo.
Siksi esimerkiksi yritysten verotusta ei tule kiristää.
