Alaikäisten ja etenkin alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Poliisi arvioi, että kaduilla liikkuminen on kuitenkin Suomessa yhä turvallista.
Yleinen järjestys ja turvallisuus on edelleen hyvällä tolalla Suomessa, eikä kaduilla kulkeminen ole turvatonta. Näin vakuuttaa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki.
Kuluneen syksyn aikana eri medioissa on puhuttu ryöstöjen ja väkivallantekojen kasvusta. Erityisesti esille on nostettu nuorten, alaikäisten ja jopa alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia.
Kadulla ei kuitenkaan tarvitse pelätä.
– Ryöstöt ja väkivaltarikokset, joista on saatu lukea mediasta, ovat erittäin vakavia ja valitettavia. Ne ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Tilastojen valossa katujen turvallisuus on koko valtakunnassa kuitenkin kohtalaisen hyvällä tolalla, Pihajoki sanoo.
Poliisihallitus mittaa katujen turvallisuutta häiriöindeksin avulla. Tänä vuonna häiriöindeksi on Pihajoen mukaan menossa parempaan suuntaan, jos vertaa aiempaan pariin vuoteen. Häiriöindeksi mittaa kaikenikäisten toimintaa, ei vain alaikäisten.
Samalla muut raportit nuorten väkivaltarikollisuudesta puhuvat toista tarinaa. Keskusrikospoliisin maaliskuisessa raportissa todettiin, että alaikäisten – ja erityisesti alle 15-vuotiaiden – rikosepäilyt ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 2015 jälkeen.
Alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat kuitenkin vaikeita tilastoitavia, koska rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuotiaana.
Alaikäisten rikokset kohdistuvat usein samanikäisiin tai nuorempiin lapsiin. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan nyt uutisoiduissa ryöstöissä on monesti kyse nuorten porukoista, jotka ryöstävät yksittäisen nuoren.
– He vievät esimerkiksi kalliita puhelimia ja merkkivaatteita, joita voi helposti myydä eteenpäin.
Ryöstön tekijöillä on monesti taustaa lastensuojelussa.
– Moni ryöstäjistä on niin sanottuja hatkalaisia, eli lastenkodista karanneita, Mikkonen toteaa.
Katujen tapahtumat ovat päätyneet jo eduskunnan puheisiin
Perussuomalaiset ilmoittivat tämän viikon torstaina, että ne aikovat jättää hallitukselle välikysymyksen katurikollisuuden lisääntymisestä. Kokoomus ilmoitti myöhemmin lähtevänsä mukaan välikysymykseen.
Välikysymys koskee katuväkivaltaa ja -ryöstöjä, katujengejä ja niihin reagoimista.
Aihetta puitiin myös joka torstaisella eduskunnan kyselytunnilla. Sisäministeri Mikkoselta odotetaan kovempia keinoja ja nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Mikkosen mukaan ryöstöilmiössä ei ole kyse vain maahanmuuttajataustaisista nuorista, eikä maahanmuuttotausta niinkään näy ryöstöjen yhteydessä.
– Yhdistävä, tai ainakin iso selittävä tekijä, on tausta lastensuojelussa.
– Täytyy muistaa, että monet maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat asuneet täällä jo pitkään, ja eläneet suomalaisen systeemin mukana, olleet koulussa ja niin edelleen, hän sanoo.
Vaikka nuorten tekemät ryöstöt ja väkivallanteot ovat nyt otsikoissa, ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Esimerkiksi vappuaattona 1999 nuori 16-vuotias poika puukotti Turussa sattumanvaraisesti lukuisia ihmisiä, ja Oulussa mellakoitiin vuonna 1990 Suomen sodanjälkeisen historian suurimmassa mellakassa.
Julkisten paikkojen häiriöt eli rikokset ja rikosepäilyt olivat viime vuosikymmenellä myös korkeammalla tasolla kuin nyt poliisihallituksen häiriöindeksin mukaan.
Jotain on kuitenkin tapahtunut, kun alaikäisten tekemistä rikoksista ja rikosepäilystä puhutaan julkisuudessa entistä enemmän. Vesa Pihajoki arvioi, että sosiaalinen media on yksi syy sille, miksi tapaukset nousevat keskusteluun.
– Tapahtumat saavat somen kautta enemmän näkyvyyttä kuin aiemmin.
