Miltä tuntuu, kun jo kertaalleen siipiään kokeillut ja pesästä lentänyt poikanen palaa takaisin kotiin? 9 vanhempaa kertoo.
Aikuistunut lapsi voi parhaimmillaan olla hyvä ystävä, henkivartija tai Tinder-opas. Kuva: Shutterstock
Josefiina Kivioja
”Päätös tuntui oikealta. Vanhemmalla on aina halu auttaa lastaan”, kertoo 48-vuotias Nina, jonka 23-vuotias tytär muutti lapsensa ja miehensä kanssa hänen yläkertaansa asumaan.
Nina on yksi kahdestakymmenestä vanhemmasta, jotka vastasivat Me Naisten taannoiseen kyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin vanhempien kokemuksia takaisin kotiin muuttaneista aikuisista lapsista.
Vuoden 2021 Eurostatin mukaan suomalaiset muuttavat pois kotoa verrattain nuorena, noin 22-vuotiaana. Kotoa pois muuttaneiden keskimääräinen ikä koko Euroopassa on 26,5 vuotta. Naiset muuttavat pois kotoa hieman nuorempana kuin miehet.
Suomessa nuorten varhaisen itsenäistymisen taustalla on paitsi kulttuurilliset ihanteet myös yhteiskunnan tarjoama tuki, sekä vuokra-asuntojen runsas määrä.
Koska aikaista itsenäistymistä ihannoidaan kulttuurissamme, aikuisiällä takaisin kotiin muuttaminen saattaa olla kova paikka, vaikka ratkaisu olisikin järkevä.
”
Asia tuntuu häiritsevän muita, ei meitä.
Me Naisten kyselyyn vastanneista vanhemmista valtaosa oli sitä mieltä, että aikuisen lapsen kotiin palaaminen oli myönteinen asia.
Ei pelkkää ruusuilla tanssahtelua
Kyselyn vastausten mukaan lapset palaavat kotiin monista eri syistä, valtaosa muuttuneen elämäntilanteen vuoksi.
Ero, talousongelmat, vaikeudet mielenterveyden kanssa, asunnon menetys tai uuden kodin etsintä olivat tyypillisimmät syyt kotiin palaamiselle.
Kyselyyn vastanneiden vanhempien takaisin kotiin muuttaneet jälkeläiset olivat muuttohetkellä 19–47-vuotiaita.
Vaikka lapset olivat kaikissa tapauksissa tervetulleita takaisin kotiin, ei elämänmuutos sujunut aina täysin mutkitta.
”
Lapsesta tuli jälleen lapsi, äiti hoiti kaiken.
Monet vanhemmat kertovat tilanteeseen sopeutumisen olleen hieman hankalaa. Kahnauksia kotona aiheuttivat esimerkiksi erilaiset elämänrytmit, kasvaneet elämisen kulut, siivottomuus ja lisääntyneet kotityöt.
”Vaikeaa oli, kun ei voi samalla tavalla ojentaa lasta, tai vaatia asioita samoin kuin alaikäiseltä. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen”, kertoo 50-vuotias Elli, jonka 20-vuotias lapsi palasi kotiin parisuhteen päätyttyä.
Myös muutamat muut asiat aiheuttivat eripuraa kaksikon välille:
”Rahan käytöstä puhuminen oli hankalaa. Baarista hän tuli kotiin välillä ’karmit kaulassa’. Lapseni asui luonani ilmaiseksi eikä maksanut esimerkiksi laskuja, vaikka kävi töissä.”
Myös 59-vuotiasta Liisaa harmitti hänen kolme vuotta kotona asuneen aikuisen lapsensa vähäinen vastuunkantokyky:
”Lapsesta tuli jälleen lapsi. Hän ei ottanut aikuisen roolia tai vastuuta yhteiselosta. Äiti hoiti kaiken.”
Ilmainen henkivartija ja Tinder-ohjeita
Vaikeuksista huolimatta kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat löysivät järjestelystä myös hyviä puolia.
Moni vanhempi oli ilahtunut entistä läheisimmistä väleistä omaan lapseensa tai järjestelyn tuomista helpotuksista asuinkustannuksiin tai arkeen.
”
Aikuisen lapsen kanssa voi ystävystyä.
”Sain ilmaisen autonkuljettajan ja henkivartijan, eikä minun itse tarvitse enää käyttää tietokonetta laskuihin. Lumityöt, ruohonleikkuut, lampun vaihdot ja pienet remontit tehdään puolestani.” kertoo Kalervo, jonka lapsi muutti kotiin 47-vuotiaana.
Myös nimimerkki Gaz kertoo olevansa tyytyväinen tilanteeseensa. Hänen 26-vuotias jälkeläisensä on asunut kotona nyt neljä vuotta:
”Välimme ovat lämpimät. On mukavaa, kun hän tekee ruuan, ulkoiluttaa koiran, ruokkii kissat ja hakee polttopuita. Hän on työtön, eikä hommia oikein löydy vaikean masennuksen vuoksi.”
Moni vanhempi kuvailee, miten oman lapsen kanssa voi löytyä täysin uudenlainen yhteys aikuistumisen jälkeen.
Esimerkiksi Paula, 66, kertoo, miten hänen 32-vuotias tyttärensä muutti takaisin kotiin, kun molemmat erosivat samanaikaisesti pitkistä parisuhteistaan:
”Kun rupesimme tapailemaan miehiä ja käymään treffeillä, oli se aluksi hankalan tuntuista. Sain tyttäreltäni kuitenkin hyvät Tinderin käyttöohjeet. Ilmoitimme toisillemme missä olemme, ja hauskaakin oli näitä treffejä ruotia yhdessä.”
”Sopu sijaa antaa”
Myös 62-vuotias Tarja kertoo, että hänestä oli mukavaa, kun hänen aikuiset tyttärensä muuttivat 4–5 vuodeksi takaisin kotiin.
”Aikuisen lapsen kanssa voi ystävystyä”, Tarja kuvailee suhdettaan noin 30-vuotiaina takaisin kotiin muuttaneisiin tyttäriinsä.
Monet vanhemmat olivat kiitollisia, että saivat tutustua kunnolla ”aikuiseen versioon” omasta jälkeläisestään, osa vanhemmista oli myös tutustunut läheisesti oman lapsen kumppaniin.
"Välit ovat yhtä hyvät kuin aiemminkin. Sopu sijaa antaa. Elämää ympärillä ja juttuseuraa. Aina on syöjiä ruokapöydässä, mikä on myös vallan mukavaa. Asia tuntuu häiritsevän muita, ei meitä. Ja mikä parasta: on tulleet omat lapset tutuiksi", summaa Pauliina, jonka 26 ja 28-vuotiaat lapset asuvat kotona.
