Nato-jäsenyys päättää "häpeälliseksi koetun" Venäjä-riippuvuuden ja on lopullinen askel länteen. Se lupaa, että epäselvä kansallinen identiteetti jää taakse ja tiedämme selkeästi, mitä olemme.
–Turvallisuutta, ehdottomasti turvallisuutta.
Näin vastaa Kangasalalla asuva Johanna Kinnunen, kun kysymme kauppakeskus Triplassa Helsingissä ohikulkijoilta, mitä Suomen liittyminen Natoon heille merkitsee.
Enemmistö vastaa samoin: Natoon liittyminen merkitsee turvallisuutta.
Mutta muokkaako Nato myös omakuvamme, kansallista identiteettiämme?
–Suomessa kansallinen identiteetti kytkeytyy vahvasti turvallisuuteen historian vuoksi, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoo.
Kyse on vuosisataisesta Venäjän uhasta.
Vuorelma tutkii tämän vuoden Nato-keskustelua. Suomalaisten omakuvaa luova kansallinen tarina on nyt muutoksessa ainakin kolmen teeman osalta.
Päätepisteessä on se kertomus, että olemme sotilaallisesti liittoutumattomia ja pysyttelemme sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.
Natoon liittymisen katsotaan merkitsevän häpeälliseksi koetun Venäjä-riippuvuuden tai suomettumisen loppua.
Naton nähdään myös liittävän Suomen lopullisesti länteen.
Vanha kansallinen tarinamme ei kuitenkaan pääty ja korvaudu täysin uudella, vaan uusi vaihe sovitetaan osaksi vanhaa, Vuorelma sanoo.
Tarinan Nato-osuus on vasta alkamassa, ja emme voi olla varmoja mihin se vie.
1. Historian professori: Kansa ei vienyt Suomea Natoon
Suomalaisten mielipiteet muuttuivat ennennäkemättömän nopeasti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Enemmistö kansasta kääntyi Natoon liittymisen kannalle muutamassa päivässä.
–Kyllä viime keväänä alkoi äkkiä natottaa, vaikka aikaisemmin ei sitä tehnyt, helsinkiläinen Kimmo Lukkari sanoo.
Viime kevään tapahtumia on tulkittu myös niin, että kansa vei Suomen Natoon, ajoi valtionjohdon hakemaan puolustusliittoon.
Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander on tehnyt toisenlaisen johtopäätöksen.
– Ratkaisevaa oli valtionjohdon siirrot tai miten valtionjohto viestitti asioista.
Professori viittaa muun muassa presidentti Sauli Niinistön matkaan Yhdysvaltoihin pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Meinander arvioi, että valtionjohdon on täytynyt päätellä jo viimeistään joulukuussa 2021, että Suomen Nato-optio on loppusuoralla. Tällöin presidentti Vladimir Putin vaati takuita (siirryt toiseen palveluun) siitä, että Nato ei laajene enää itään. Näin ollen Venäjä ei hyväksyisi myöskään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Meinanderin mukaan Suomessa kansa perinteisesti luottaa vahvasti valtionjohdon turvallisuuspoliittiseen näkemykseen.
– On opittu, että valtionjohto tietää parhaiten. Sitten on ollut kuitenkin hiljainen yhteisymmärrys siitä, että Suomi koko ajan lähentyy läntistä yhteisöä.
Kansan nopea mielenmuutos paljasti, että suomalaiset suhtautuvat lopulta hyvin käytännöllisesti, jopa inhorealistisesti turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Idän uhka kansakunnan olemassaololle heräsi taas yhdessä yössä.
– Putinin Venäjä toimi niin irrationaalisesti, että ei ollut oikeastaan muuta keinoa kuin virallistaa jo hyvin läheinen ja järjestelmällinen yhteistyö Naton kanssa, professori Meinander sanoo.
2. Lopullinen askel länteen – “Suomen ei tarvitse enää teeskennellä”
Nato on edustanut viimeaikaisessa keskustelussa suomalaisille myös itsemääräämisoikeutta, vapautumista häpeälliseksi koetusta Venäjä-riippuvuudesta, suomettumisesta, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoo.
Hänen mukaansa se on tullut esiin myös presidentti Niinistön kannanotoissa. Presidentti on sanonut, että nyt on maskit riisuttu ja kehottanut Venäjän johtoa katsomaan peiliin.
–Niissä on ollut ajatus, että Suomi voi olla oma itsensä, enää ei tarvitse teeskennellä, Vuorelma sanoo.
Nato-keskusteluissa jäsenyyteen liittyy myös lupaus, että epäselvä, häilyvä kansallinen identiteetti jää taakse ja tiedämme selkeästi, mitä me olemme.
Monet näkevät Nato-jäsenyyden Suomen lopullisena askeleena länteen.
–Suomalaiset mieltävät kuuluvansa länteen ja sillä siisti. Nato sinetöi sen, kulttuurintutkija, dosentti Jari Ehrnrooth sanoo.
Historiantutkija arvioi, että Nato ei silti muuta merkittävästi kansallista identiteettiämme, koska suomalaiset ovat jo pitkään kokeneet kuuluvansa selkeästi läntiseen sivilisaatioon.
–Täytyy muistaa, että Suomen ja Venäjän raja on jyrkin sivilisaation raja Euroopassa. Arvomaailma on niin jyrkästi erilainen kuin Venäjällä, siis suomalaisten luottamus valtiovaltaan, historian professori Henrik Meinander sanoo.
3. Tarina pienestä puolueettomasta maasta on päättynyt
Eivät kaikki suomalaiset toki kannata vieläkään Natoon liittymistä. Mielipidekyselyjen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vastustajia on yhä ainakin kymmenisen prosenttia.
–Minulle Natoon liittyminen merkitsee sitä, että lähdemme mukaan suurvaltapolitiikkaan ja menetämme itsemääräämisoikeutta, sanoo eräs ohikulkija kauppakeskuksessa. Hän ei halua kertoa nimeään.
Natoon liittymistä on vastustettu Suomessa nimenomaan tällä perusteella vuosikymmeniä.
Suomalaisten omakuvaan on kuulunut, että Suomi on puolueeton tai ainakin sotilaallisesti liittoutumaton maa. Sitä on pidetty myös Suomen menestyksen salaisuutena, Johanna Vuorelma sanoo.
Presidentti Urho Kekkonen kiteytti tämän niin, että Suomi on lääkäri, ei tuomari. Paasikiven-Kekkosen linjaan kuului, että Suomi ei voi harjoittaa ulkopolitiikkaa, joka on suunnattu Neuvostoliittoa vastaan.
Kansallista tarinaa muokataan nyt tältä osin. Suomalaisten tulkinta on, että Nato-jäsenyys ei uhkaa Venäjää, vaan tehdään vain Suomen puolustuksen vahvistamiseksi.
Suomessa on myös ajateltu, että meillä on erityissuhde Venäjään ja erityistä ymmärrystä Venäjän johdon ajattelusta.
–Sotahan on tehnyt sen käsityksen aika lailla tyhjäksi, Johanna Vuorelma sanoo.
4. Professori: “Nato-jäsenyys on seuraus Venäjän imperiumin heikentymisestä”
Ylen haastattelemat tutkijat näkevät Natoon liittymisen enemmänkin luonnollisena jatkumona kuin suurena murroksena.
–Kuulun niihin, jotka ovat jankuttaneet, että tie Natoon ei ole ollut mitenkään yllätyksellinen tai jyrkkä, vaan se alkoi jo vuonna 1992, professori Henrik Meinander sanoo.
Samana vuonna Yya-sopimus korvattiin Venäjän kanssa tehdyllä valtiosopimuksella, jossa ei ollut sotilaallisia velvoitteita, Suomi haki EU:n jäseneksi ja päätti ostaa 64 Hornet-hävittäjää Yhdysvalloista.
– Voi sanoa, että Nato-jäsenyys on seuraus siitä, että Venäjän imperiumi on asteittain heikentynyt, Meinander sanoo.
Natoon liittyminen voi olla silti hurja kokemus varsinkin vanhemmille sukupolville.
– Se on aikamoinen käänne minun sukupolvelleni, joka on kokenut Kekkosen ajan, Yya-Suomen, Neuvostoliiton voimansa tunnossa ja kylmän sodan jännitteet, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo.
Vuosi 2023 tulee olemaan Natoon liittymisen myötä varmasti Suomen historiankirjoissa uusi tärkeä virstanpylväs. Professori Meinander vertaa sitä itsenäistymiseen vuonna 1917 ja Euroopan Unioniin liittymiseen vuonna 1995.
5. Maantiede ei muutu – "Ovet naapuriin eivät voi olla kiinni maailmanhistorian tappiin"
Muutaman kuukauden keskustelun perusteella ei voi sanoa, että Nato-jäsenyys muuttaa kansallista identiteettiä, vaan se muuttuu hitaammin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime helmikuussa ja sitä seurannut Nato-jäsenyyden hakeminen oli suomalaisille hyvin dramaattinen vaihe, joka synnytti vahvoja tunteita ja voimakkaita kielikuvia, Johanna Vuorelma arvioi.
Muutoksen suuruutta on voitu siksi tuoreeltaan liioitellakin.
–Tuskin Natoon liittyminen päivittäistä elämää sen kummemmin muokkaa, vantaalainen Tomi Lehto toteaa kauppakeskuksessa Helsingissä.
Nato-tarinaan voi tulla kriittisempiä sävyjä, kun arki alkaa. Siitä on saatu jo esimakua, kun Turkki on pistänyt kapuloita Suomen ja Ruotsin rattaisiin.
Nyt on jo kysytty, saako suomettuminen Natossa uusia muotoja. Kun Suomi pääsee irti riippuvuudesta Venäjään, joutuuko se Natossa hiljaisesti hyväksymään toisen autoritaarisen valtion Turkin samankaltaisen toiminnan.
Turkin ja Unkarin toiminta kertoo myös, että Naton yhtenäisyys ja vahvuus ei ole taattu.
–Miten kauan Nato voi pysyä vahvana ja yhtenäisenä, jos siellä ei jaeta samoja arvoja, politiikan tutkija Johanna Vuorelma pohtii.
Maantiede säilyy entisellään Natossakin. Professori Laura Kolbe sanoo, että Venäjän suhteen on pidettävä mielessä myös pidempi perspektiivi.
– Nyt ollaan siinä uhkakuplassa, jonain päivänä mahdollisuuskupla avautuu. Ovet naapuriin eivät voi olla kiinni maailmanhistorian tappiin.
Mitä Nato-jäsenyys sinulle merkitsee? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 7. joulukuuta kello 23:een saakka.
