Keskuspankki alkaa ohjata yritystukeaan sellaisille yrityksille, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. Juttua päivitetään.
Euroopan keskuspankin neuvosto on juuri päättänyt nostaa ohjauskoron 2,5 prosenttiin. Päätös oli odotettu.
Korko nousee siis 0,5 prosenttiyksikköä. EKP kertoo, että se aikoo nostaa korkoa saman verran vielä maaliskuussakin. Näin se yrittää saada nopeana laukkaavaa inflaatiota kuriin.
– [Maaliskuuta] pidemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea arvioida, keskuspankkiirit viestivät tiedotteessa.
EKP seuraa päätöksellään Yhdysvaltojen keskuspankki Fediä, joka nosti ohjauskorkoa keskiviikkona jo 4,50–4,75 prosentin vaihteluvälille. Fed viestitti myös aikovansa jatkaa rahapolitiikan kiristämistä.
Koronnosto itsessään tuskin vielä vaikuttaa esimerkiksi yleisimpään asuntolainojen viitekorkona käytettyyn 12 kuukauden euriboriin, koska markkinat ovat hinnoitelleet sen jo korkoon sisään.
12 kuukauden euribor on noussut yli 3,4 prosenttiin EKP:n tiukentuneen linjan vuoksi. Vielä viime vuoden alussa korko oli nolla prosenttia.
Pääjohtaja Christine Lagardelta odotetaan pian alkavassa tiedotustilaisuudessa kantaa muun muassa siihen, miten energian selvä halpeneminen vaikuttaa tarpeeseen nostaa korkoja. Hänen kommenttinsa voivat myös vaikuttaa euriborien arvoon.
EKP alkaa myös pienentää sijoituksiaan valtioiden ja yritysten velkakirjoihin. Jo joulukuussa keskuspankki kertoi, että maaliskuusta alkaen niitä vähennetään 15 miljardilla eurolla kuukaudessa.
Rahapolitiikkaa ohjataan myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ensimmäistä kertaa EKP kertoo aikovansa hankkia joukkolainoja ”mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan”.
– Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus, mutta kiinnittämällä huomiota ympäristövastuullisuuteen voidaan pienentää yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä eurojärjestelmän taseessa, EKP:n tiedotteessa sanotaan.
Lue lisää:
Miten paljon asuntolainojen korot voivat vielä nousta? Euroopan keskuspankki nostaa tänään taas korkoja ja linjaa korkopolitiikkaa
Korkojen nousu kurittaa suoraan 865 000:ta perhettä –suurimmalla osalla kotitalouksista ei ole lainkaan asuntolainaa
Toinen tärkeä linjaus: Valtionvelat
Keskuspankki voi kiristää rahapolitiikkaa eli hillitä inflaatiota myös pienentämällä tasettaan.
Jo joulukuussa EKP päätti, että se vetää markkinoille sijoittamaansa rahaa pois noin 15 miljardin kuukausivauhtia maalis–kesäkuussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että viime vuosien kriisinhoidossa hankittuja velkapapereita ei enää sijoiteta uudelleen. Lagarde saattaa tänään kertoa lisäsuunnitelmista velkakirjojen suhteen.
EKP on hankkinut viime vuosina valtavia määriä euroalueen valtioiden velkaa omistukseensa. Kun keskuspankki poistuu markkinoilta, valtioiden on löydettävä liikkeellelaskemiinsa velkoihin uusia sijoittajia.
Valtioiden budjetointiin tämä voi tietää ongelmia. Energiakriisissä ne ovat laatineet kansalaistensa ja yritystensä tukemiseen kalliita apupaketteja, joita pitäisi rahoittaa pitkälti velalla tänä vuonna.
Maat joutuvat etsimään uusia ostajia velkapapereilleen, kun EKP vetäytyy markkinoilta.
Voit keskustella aiheesta 3.2. klo 23 saakka.
Lue lisää Suomen velkatilanteesta:
Valtion korkomenot kasvavat, ja iso osa velasta on Suomen pankille – miksi korkoihin pian hupenevat miljardit eivät palaa valtion kassaan?
