Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että korona-aikana Suomessa säädettiin keskentekoisia lakeja. Pöystin mukaan vaarana on, että ongelmallisia lakeja joudutaan käsittelemään ja korjailemaan tulevina vuosina.
– Monet näistä laeista olivat määräaikaisia, joten tavallaan ongelma hoitaa itseään, mutta toki on tehty myös pysyvää lainsäädäntöä, joka saattaa olla sillä tavalla puutteellista, että ne puutteet ja ongelmat näkyvät myöhempänä aikana soveltamisessa.
Korona-aikana lakeja on pitänyt valmistella ja säätää pikavauhdilla. Tuomas Pöystin mukaan koronakriisi muodostui Suomessa lainsäädäntöharjoitukseksi, eikä kaikki sujunut mallikkaasti.
– Lainvalmistelu yski, hän sanoo.
– Sitä kautta on voinut syntyä lainsäädäntövelkaa ja korjausvelkaa, jota täytyy lähteä paikkaamaan.
"Kiusallinen tilanne”
Vuosina 2020 ja 2021 suoraan koronaepidemiaan liittyviä lakiesityksiä tehtiin 158 kappaletta. Pöysti kuvailee lukumäärää hämmästyttäväksi. Se vastaa hänen mukaansa jopa puolta vastaavalla aikavälillä tavallisena aikana tehtävistä kaikista lakiesityksistä.
– Kun lainsäädännössä ei ennakkoon ollut riittävästi varauduttu tämäntyyppiseen kriisiin, lakien säätämistä piti tehdä kriisin kestäessä kymmenillä hallituksen esityksillä. Se tietysti kuormitti sitten lainvalmistelun ihan äärimmilleen.
Pöystin mukaan kiire heikensi lainvalmistelun laatua selvästi. Jos lakiesitys on tavalla tai toisella ongelmallinen, oikeuskansleri voi puuttua tilanteeseen. Akuutti kriisitilanne johti kuitenkin siihen, että oikeuskanslerinvirastossa jouduttiin Pöystin sanoin ”omituiseen tilanteeseen”.
– Se aiheutti meille kiusallisen tilanteen, kun jos vaikka lakiesitys saattoi olla keskentekoinen, siihen puuttumisesta ja sen pysäyttämisestä olisi seurannut yhteiskunnalle ja soveltavalle viranomaistoiminnalle vakavaa haittaa, Pöysti sanoo.
Hän huomauttaa, että oikeuskansleri valvoo lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja muutenkin oikeudellisten vähimmäisvaatimusten täyttymistä, mutta ei voi korjata eikä korvata lainvalmistelun puutteita.
Paine jatkuu
Pöysti katsoo, että havaittuihin ongelmiin oli kiireen lisäksi muitakin syitä.
– Valtioneuvostossa ja sosiaali- ja terveysministeriössä ei pystytty siirtämään riittävää osaavaa valmisteluresurssia prioriteettiesityksiin. Myöskään digitaaliset lainvalmistelun tukijärjestelmät eivät tue sitä. Se oli äärimmäisen manuaalista se homma.
Syntyi virheitä, ja kun lausumisajoista tingittiin, jäi lopputuloksiin toivomisen varaa.
– Meidän havaintojemme mukaan se johti myös siihen, että tuli sisällöllisiä virheitä ja heikompaa laatua, Pöysti sanoo.
Pöysti pitää silti hienona, että kaikesta huolimatta suuri määrä tarvittuja lakeja pystyttiin valmistelemaan nopeasti. Vaikka koronaan liittyvä lainsäädäntöpaine on helpottanut, Pöysti ennakoi, että työtä riittää runsaasti jatkossakin.
– Koronaviive tarkoittaa sitä, että muita asioita alkaa nyt tulla paineisesti.
