Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainassa helmikuussa. Seitsemän kuukautta myöhemmin energiamaksut raksuttavat edelleen EU:sta itään.
Nyt käyttökelvottomaksi arvioidun Nord Stream 1 -kaasuputken laitteistoa Lubminissa Saksassa maaliskuussa. Kuva: Hannibal Hanschke / REUTERS
Laura Kukkonen HS
Euroopan unionin maat ovat maksaneet Venäjälle jo sata miljardia euroa fossiilienergiasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainassa 24. helmikuuta. Arvion taustalla on tutkimusorganisaatio Crea.
Reilut 52 miljardia euroa on mennyt öljyn ostamiseen ja noin 45 miljardia euroa maakaasuun. Venäjältä on sodan aikana ostettu myös kivihiiltä muutamalla miljardilla eurolla.
Sadan miljardin euron rajapyykki tuli vastaan tiistaina. Viime viikolla Nord Stream -kaasuputkissa on havaittu epäillyn sabotaasin aiheuttamia valtavia vuotoja ja Venäjä on kertonut aikeistaan liittää Ukrainan alueita itseensä ja luoda uuden ”Krimin liittovaltiopiirin”.
Energiaeurojen virta Venäjälle on kuitenkin hidastunut sitten kevään. Sodan kahden ensimmäisen kuukauden aikana EU-maat ostivat Crean arvion mukaan venäläistä fossiilienergiaa 44 miljardilla eurolla. Sitä seuraavien viiden kuukauden aikana summa oli 56 miljardia euroa.
Fossiilienergian tuontimäärät ovat romahtaneet jopa 60 prosentilla. Tuotavista raaka-aineista maksettava summa sen sijaan on supistunut vain 30 prosenttia vuodentakaisesta.
Venäjälle energiasta maksettavat hinnat ovat Crean mukaan miltei kaksinkertaisia edellisvuoteen verrattuna. Hintojen nousuun vaikuttavat eniten Venäjän omat kiristystoimet.
EU:n hiilituonti Venäjältä on Crean mukaan loppunut jo kokonaan ja maakaasun tuonti on vähentynyt dramaattisesti.
Euroopassa erityisesti Saksa on ollut riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Kaasutoimitukset Venäjältä Saksaan ovat loppuneet Nord Stream 1 -putken kautta kokonaan, koska Venäjä keskeytti ne kesällä. Tällä viikolla ilmenneet vuodot kaasuputkissa merkitsevät luultavasti putkien pysyvän käyttökelvottomina hamaan tulevaisuuteen.
Sen sijaan EU-maat ostavat Venäjältä edelleen raakaöljyä, öljytuotteita, nesteytettyä maakaasua eli lng:tä ja putkikaasua noin 260 miljoonalla eurolla päivässä.
EU-komissio esittää jäsenmaille, että ne asettaisivat hintakaton venäläiselle öljylle. Öljyn hintakatto toimisi näillä näkymin niin, että laivayhtiöt ja niiden vakuutusyhtiöt eivät saisi kuljettaa tai vakuuttaa tietyn hintarajan ylittävää, Venäjältä lähtevää öljylastia. Hintakatto olisi noin 30 prosenttia alle nykyisen öljyn hinnan ja vastaisi tasoa, jolla Venäjä myy öljyä Aasian markkinoille.
Tutkimuslaitos Crean mukaan toimi olisi merkittävä Venäjän kannalta, koska liki puolet venäläistä öljyä kuukauden sisällä kuljettaneista rahtilaivoista oli eurooppalaisten yhtiöiden omistuksessa. Vähintään 59 prosenttia näistä laivoista on ollut eurooppalaisyhtiöiden vakuuttamia.
Hintakatosta keskusteltiin jo heinäkuussa G7-maiden kesken. Crean laskelmien mukaan Venäjän vientitulot olisivat vähentyneet tähän mennessä 11 miljardilla eurolla, jos hintakatosta olisi kyetty päättämään jo tuolloin.
Venäläisen öljyn hintakatto ei välttämättä tule voimaan lainkaan, koska siitä on erimielisyyttä EU-maiden kesken.
Lisäksi EU-maat päättivät alkukesästä asettaa tuontikiellon meriteitse tuotavalle venäläiselle öljylle. Kielto astuu voimaan 5. joulukuuta. Myös tämän pitäisi leikata Venäjän öljytuloja.
