THL:n Hanna Nohynek arvioi, että osa 48a-pykälän pohjasta on pudonnut ainakin toistaiseksi pois, koska nykyrokotteet estävät omikronin BA.5-muunnoksen tarttumista ja tartuttavuutta vain kohtalaisesti. Uudet rokotteet ovat kysymysmerkki.
Sote-henkilöstöä koskevan 48a-lakipykälän perusteet eivät tällä hetkellä kaikilta osin täyty, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
Pykälän keskeiset perustelut nojaavat siihen, että rokotteet vähentävät tartuntoja ja tartuttavuutta ja auttavat näin suojaamaan asiakkaita ja potilaita.
Nohynekin mukaan nykyrokotteet estävät kuitenkin vallalla olevan omikronin BA.5-muunnoksen tarttumista ja tartuttavuutta vain kohtalaisesti ja lyhytkestoisesti, minkä vuoksi osa lain pohjasta on ainakin toistaiseksi pudonnut pois.
Jotkut sote-työntekijät ovat jääneet pois töistä rokotuspykälän käyttöönoton takia. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén arvioi Ylen aiemmassa artikkelissa, että tällaisten henkilöiden määrä on varsin pieni.
Pyysimme Hanna Nohynekia vastaamaan 48a-lakipykälää koskeviin kysymyksiin ja arvioimaan, onko pykälälle olemassa yhä perusteita.
Tartuntatautilain väliaikainen 48a-pykälä otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Mitkä olivat pykälän perusteet tuolloin?
Tarkoituksena oli suojella rokotteiden avulla sote-työntekijöitä vakavalta koronataudilta sekä lieviltä infektioilta ja sitä kautta vähentää heidän kauttaan potilaisiin ja asiakkaisiin siirtyviä tartuntoja. Kun pykälää sorvattiin, valtaviruksena oli delta. Deltan aikana rokotteen teho koronan tarttumista ja tartuttavuutta vastaan oli hyvä. Myös tämän tiedon valossa katsottiin, että pykälä oli perusteltu.
Miten tilanne on muuttunut sen jälkeen?
Keväällä kävi harvinaisen selväksi, että omikronmuunnos käyttäytyy hyvin toisella tavalla kuin delta. Omikron väistää rokotteen synnyttämää vasta-ainesuojaa, ja rokote estää siksi huonommin tartuntoja. Tämän myötä rokottamisilla saavutettava epäsuora suoja potilaisiin ja asiakkaisiin väheni oleellisesti. Se vei 48a-pykälältä ikään kuin yhden motivaation pois.
Rokotuspykälää on perusteltu tartuntojen vähentämisen lisäksi myös sillä, että rokotettu olisi tartunnan saadessaan vähemmän tartuttava kuin rokottamaton. Onko tämä varmaa?
Satavarmasti tätä ei voida luvata, sillä yksilöiden välillä on niin suuria eroja. Vielä ei oikein ymmärretä, miksi jotkut ovat supertartuttajia ja toiset eivät tartuta juuri lainkaan. Deltan aikaan rokotteen teho tartuttavuutta vastaan oli hyvä. Tutkimusten mukaan joidenkin omikron-varianttien kohdalla virusmäärä on pahimmillaan ollut rokotetulla ja rokottamattomalla tartunnan saaneella yhtä suuri. Tämä pätee myös BA.5-varianttiin, josta tietoa kertyy koko ajan, mutta BA.5-variantin kohdalla seuranta-ajat ovat tosin lyhyempiä kuin muilla varianteilla. Tartuttavuusaika on silti ollut rokotetulla jonkin verran lyhyempi. Keskimäärin arvioituna rokotetut saavat vähemmän infektioita ja tartuttavat lyhyemmän aikaa.
Miten rokote voi edesauttaa sitä, että ihminen on tartunnan saadessaan vähemmän tartuttava?
Rokotetulla on jo olemassa olevia vasta-aineita ja niin sanottua solusitoista immuniteettia, jotka rokotus on herättänyt tai synnyttänyt. Nämä yhdessä vähentävät viruksen erityksen määrää ja kestoa. Vasta-aineiden määrä laskee sitä mukaa mitä kauemmin edellisestä rokotuksesta tai infektiosta on kulunut. Solusitoinen immuniteetti on pitkäkestoisempi. Rokottamattomalla taas menee aikansa ennen kuin hänen elimistönsä pystyy torjumaan viruksen, jonka vuoksi virusta erittyy enemmän ja pidemmän aikaa.
Onko 48a-pykälän käytölle yhä olemassa mielestäsi perusteet, kun asiaa arvioidaan tämänhetkisen tilanteen valossa?
Nykyrokotteiden suojateho tartuntaa ja tartuttavuutta vastaan on vain kohtuullinen ja lyhytaikainen, mutta 48a-pykälälle on muitakin syitä kuin pelkästään potilaan suojaaminen. Yksi on se, että rokotuksilla halutaan suojata myös terveydenhuollon ammattilaisia itseään, ja tältä osin pykälä on edelleen perusteltu.
Tarkoitatko, että kun terveydenhuollon henkilöstö rokotetaan, se varmistaa myös henkilökunnan riittävyyden hoitotyöhön, koska rokote estää vakavaa taudinkuvaa ja lyhentää taudin kestoa?
Suomeen on tulossa uusia koronarokotteita. Voivatko ne auttaa estämään tartuntoja nykyrokotteita paremmin?
Toiveissa on, että syys-lokakuussa Suomeen tulevat omikronin BA.1-räätälöidyt rokotteet antaisivat laajempaa suojaa infektioita ja tartuttavuutta vastaan. On mahdollista, että sitä kautta tartuntaketjuja saadaan estettyä paremmin kuin nykyisillä rokotteilla. Onko näiden rokotteiden tuoma potentiaalinen lisäsuoja kuitenkaan riittävä tai riittävän pitkäkestoinen, jotta sillä voidaan perustella 48a-pykälän ylläpitämistä ja jatkamista? Siihen en ota kantaa. Asiasta täytyy keskustella laajasti infektiolääkäreiden, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ja tartuntatautineuvottelukunnan kanssa.
48a-rokotuspykälä on tällä erää voimassa vuoden loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on kerrottu, että pykälän jatkoa tullaan harkitsemaan syksyn aikana. Onko asiasta keskusteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tämän asian mietintä on kesken. Me tarvitsemme lisätietoa omikron-räätälöityjen rokotteiden saatavuusaikatauluista ja siitä, mitä lisäsuojaa niistä voidaan käytännössä odottaa. Minusta keskustelu asiasta on tervetullutta. Tarvitsemme analyyttisen katsauksen siitä, mitä hyötyä ja mitä mahdollista haittaa pykälästä on nykyisessä tilanteessa.
Voit keskustella jutusta 18. elokuuta kello 23:een asti.
