Main ContentPlaceholder
Ruokaviraston koirarekisteriä ei ole vielä saatu käyttökuntoon, mutta koirat on silti sirutettava.
Lain mukaan koiralle on nyt asennettava mikrosiru ja siihen yhdistettävät tiedot on kirjattava rekisteriin. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Elli Suutari
Tänä vuonna jokainen suomalainen koira on sirutettava ja rekisteröitävä Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin. Muuten voi saada seuraamusmaksun.
Uudet pennut on ilmoitettava rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa niiden syntymästä, kun taas ennen 1.1.2023 syntyneiden koirien siruttamisessa aikaa on vuoden loppuun asti.
Käytännössä rekisteröintiä ei kuitenkaan voi vielä tehdä, sillä rekisterin käyttöönotto on viivästynyt. Koira täytyy siruttaa, mutta siruun liitettäviä tietoja ei voida kirjata rekisteriin, sillä sovelluskehittäjä ei ole saanut asiointipalvelua julkaisukuntoon.
Alunperin koirarekisteri oli tarkoitus ottaa käyttöön kokonaisuudessaan jo vuoden alussa.
Mikä
Koiran rekisteröinti ja sirutus
Rekisteriin kirjataan muun muassa koiran haltijan yhteystiedot, koiran rotu tai sen puuttuessa kuvailu ulkonäöstä sekä nimi ja synnyinmaa.
Aiemmin koiria on rekisteröity esimerkiksi Kennelliiton ylläpitämään rekisteriin. Viranomaisrekisteriin on ilmoittauduttava riippumatta siitä, onko koira Kennelliiton rekisterissä.
Koiran mikrosirutus hankitaan yksityiseltä toimijalta, ja sen hinta määräytyy toimijan hinnaston mukaan.
Rekisteröintimaksu on puolestaan 10 euroa Ruokaviraston sähköisen asioinnin kautta ja 19 euroa lomakeilmoituksella tehtynä.
Koirarekisterillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua ja koirien salakuljetusta. Lisäksi jos koira karkaa, sen koti on helpompi löytää rekisteritietojen avulla.
– Toimeenpanevan keskusviranomaisen näkökulmasta tietysti toivomme, että tällä päästään näihin tavoitteisiin. Kyllä tämä varmasti yksi hyvä työkalu on, mutta suoranaista linkkiä emme vielä tietenkään ole nähneet, Ruokaviraston yksikönjohtaja Jaana Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan koirien rekisteröintiä valvotaan muiden valvontojen yhteydessä. Valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Myös ely-keskukset ja Tulli voivat valvoa rekisteröintiä.
Koiran rekisteröimättä jättämisestä voi seurata satojen eurojen sakko. Kuva: Tiina Oinasmaa / Lehtikuva
Jos ei rekisteröi koiraansa määräaikaan mennessä, viranomainen voi antaa kehotuksen. Jos ei vieläkään siruta koiraansa, viranomainen antaa määräyksen ja tarvittaessa uhkasakon.
– Ensimmäinen vuosi mennään aikalailla neuvonnallisin keinoin, Mikkola sanoo.
Eläinten tunnistus- ja rekisteröintilain mukaan aluehallintovirasto ja ely-keskus voivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron seuraamusmaksun, jos laiminlyö eläimen tunnistusmerkinnän. Seuraamusmaksun haarukka koskee eläimiä lemmikeistä tuotantoeläimiin.
Mikkolan mukaan tuhansien eurojen maksut koskevat tilanteita, joissa on räikeästi rikottu tuotantoeläinten jäljitettävyyttä ja vaarannettu esimerkiksi elintarviketurvallisuutta. Koirien kohdalla liikutaan lähempänä 300 euroa.
Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, joista 200 000 on rekisteröimättä. Mikkolan mukaan todellista määrää ei kuitenkaan voi tietää kukaan.
