Sisäilmaongelmat piinaavat vanhoja paloasemia. Kunnat ovat usein laiminlyöneet korjaustyöt, nyt ongelmat kasaantuvat hyvinvointialueiden harteille.
– Ei saalista tänään, Rovaniemen paloaseman asemavastaava Ari Saarenpää sanoo.
Hän kurkistelee aseman keittiönkaapin alle ja osoittaa tyhjää hiirenloukkua.
– Joskus sitä on tullut, hän sanoo ja kaivaa kännykästään esille kuvan räpsyssä päivänsä päättäneestä hiirivainaasta.
Jyrsijäpulma ei ole Rovaniemen paloaseman ainoa huoli. Rakennus on jo vuosia kärsinyt erilaisista kosteus- ja rakenneongelmista.
Pakkastalvina lämpötila 1950-luvulla rakennetun paloaseman toimistoissa laskee usein +10 asteeseen. Kesäkuumilla lämpötila vastaavasti nousee hellelukemiin.
– Meillä on ollut onnea, että talvi on tänä vuonna ollut aika lauha, pelastusjohtaja Markus Aarto sanoo.
Vettä tulvi sisään
Aseman uudempi puoli ei ole juurikaan paremmassa kunnossa. Silläkin alkaa olla ikää jo yli 40 vuotta. Peruskorjattu sitä ei ole käytännössä kertaakaan.
Viime kesänä rakennuksen kuntoa tutkittiin muun muassa poraamalla lattiaan reikiä.
– Niistä rupesi tulvimaan vettä sisälle, Aarto sanoo.
Rakennuksen todettiin olevan käyttöikänsä päässä jo monta vuotta sitten.
– Tuolloin rahaa uuden aseman rakentamiseen ei ollut. Sen jälkeen tiloille on annettu lähinnä tekohengitystä.
Kosteus- ja homevauriot yleisiä paloasemilla
Kosteus- ja homevauriot ovat varsin yleisiä suomalaisilla paloasemilla. Asia selviää valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jonka Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL teettivät yhdessä vuonna 2019.
– En lähde arvailemaan, mitä sen jälkeen asioille on tehty. Joillain alueilla on tehty isojakin investointeja, mutta ei kaikkialla, liiton johtaja Kim Nikula sanoo.
Kyselyyn vastanneista 127 paloasemasta 93 paloasemaa ilmoitti sisäilmahaitoista. Näkyviä kosteusvaurioita raportoitiin 64 ja homeen hajua 43 paloasemalla.
Myös henkilöstö oirehti kyseisillä asemilla paljon.
Esimerkiksi hengitystie-, silmä-, iho-oireet, astmaoireet sekä hengitystieinfektiot olivat tutkimuksen mukaan hyvin yleisiä.
Pelastushenkilöstölle astmadiagnoosit ja muut hengitystieoireet voivat olla työn kannalta kohtalokkaita.
– Voi sanoa, että astmadiagnoosi estää täysipainoisen työnteon, kuten vaikkapa savusukellukset, Aarto toteaa.
Pelastajat tekevät 24 tunnin työvuoroa, joten altistuminen huonolle sisäilmalle on pitkäkestoista. Työtä ei voi myöskään tehdä etänä.
Ei meillä ole varaa menettää yhtäkään huonon sisäilman takia. Pelastajat ovat erityishenkilöstöä, josta on muutoinkin pulaa.
Kim Nikula, pelastajien ammattiliiton johtaja
Uran kannalta kohtalokkaita diagnooseja
Nikulan mukaan ennen työuraa sairastettu astma periaatteessa estää palomiehen uran jo pääsykoevaiheessa.
Näin ollen diagnosoidut astmat ovat suurelta osin myöhemmässä vaiheessa työuraa todettuja sairauksia.
Kyselytutkimuksen mukaan astmaan oli sairastunut neljä prosenttia palomiehistä, joiden työtiloissa vaurioita oli havaittu.
Sisäilmaongelmia ei Nikulan mukaan kaivata, sillä pelastajan työ on muutoinkin raskasta terveydelle – ja keuhkoille.
Liiton mukaan noin 40 prosenttia pelastajista eläköityy työkyvyttömyyseläkkeen kautta.
– Ei meillä ole varaa menettää yhtäkään huonon sisäilman takia. Pelastajat ovat erityishenkilöstöä, josta on muutoinkin pulaa, Nikula sanoo.
Rovaniemellä henkilöstön oireet ovat toistaiseksi pysyneet Aarton mukaan kohtuullisen lievinä.
Laiminlyötyjä korjauksia
Lapissa paloasemakiinteistöt ovat pelastusjohtaja Aarton mukaan keskimäärin jokseenkin huonossa kunnossa.
– Kiinteistönomistajina kunnat eivät ole olleet kovin hanakoita niitä korjaamaan, Aarto sanoo.
Sama ongelma näkyy muualla Suomessa.
Yleensä kiinteistöt ovat kuntien ja kaupunkien omistuksessa.
Kun pelastustoimi siirtyi vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden vastuulle, siirtyi samalla myös kysymys, millä tavalla suuri korjausvelka kuitataan.
– Olemme viestittäneet pelastusjohtajille, että kun siirrytään uuteen organisaatioon, jätettäisiin samalla taakse myös vanhat, ongelmia aiheuttavat kiinteistöt.
Alueilla eri tilanteita
Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen investointiohjelmassa on mukana kahden uuden pelastusaseman rakennushankkeet, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Myös Leppävirralla tarvitaan vanhan aseman korvaava uusi pelastusasema, mutta hankkeesta ei ole vielä tehty päätöstä.
Toisaalta alueella on uusittu viime vuosina jo useita pelastusasemia lähinnä juuri sisäilmaongelmien vuoksi.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tilanne on hyvä. Alueelliseen pelastustoimeen siirtymisen jälkeen alueelle on rakennettu 11 uutta palo- eli pelastusasemaa.
Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan tehdään paraikaa kokonaisselvitystä pelastustoimen kiinteistöstä. Pelastusjohtaja Petteri Jokelaisen mukaan noin kymmenellä paloasemalla on tarpeen tehdä tarkempia selvityksiä niiden kunnosta tai sisäilmasta.
Rovaniemen aseman jyrsijä- ja muut ongelmat saattavat myös ratketa jo lähivuosina.
Uusi pelastusasema Rovaniemelle, Ivaloon ja Kemijärvelle on merkitty Lapin hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan. Varsinaista päätöstä niistä ei silti ole vielä tehty.
