Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Osaako poliisi toimia ensi vuonna oikein seksuaalirikosepäilyissä – muutaman tunnin itseopiskelupakettia kehutaan ja epäillään

Kaikki Suomen poliisit koulutetaan osaamaan vähintään perusteet vuodenvaihteessa voimaan tulevasta uudesta seksuaalirikoslainsäädännöstä. Selvitimme, miten tämä tapahtuu.

Poliisit kouluttautuvat työajalla katsomalla tietokoneelta webinaaritallenteita. Kuva: Rebecka Rahikainen / Yle

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva seksuaalirikoslainsäädännön uudistus (siirryt toiseen palveluun) tuo mukanaan isoja muutoksia, jotka vaativat poliisilta uudenlaista osaamista.

Epäiltyjen raiskausrikosten tutkiminen vaikeutuu, kun poliisi joutuu selvittämään, oliko sukupuoliyhteyteen osallistuminen vapaaehtoista vai ei. Tästä jutusta voit lukea, miten se tapahtuu:

Seksuaalisen ahdistelun soveltamisala laajenee, kun ahdistelua ovat koskettelun lisäksi myös muilla tavoilla tehdyt itsemääräämisoikeutta loukkaavat seksuaaliset teot. Niistä voit lukea lisää tältä:

Poliisin työ paitsi vaikeutuu myös lisääntyy. 

Poliisin tietoon tulevien raiskausten ja raiskausten yritysten sekä seksuaalisen ahdistelun tapausten määrän ennakoidaan kasvavan Ruotsin tavoin parissa vuodessa noin 20 prosenttia. Kuluvan vuoden luku, josta tarkempi arvio voitaisiin tehdä, ei vielä ole tiedossa.

Muutokset aiheuttavat ison koulutusurakan poliisille, joka usein ensimmäisenä viranomaisena kohtaa seksuaalirikosten uhreja ja epäiltyjä tekijöitä ja vastaa esitutkinnasta. 

Selvitimme tilannetta tarkemmin Poliisiammattikorkeakoululta, Poliisihallituksesta ja kahdelta pääkaupunkiseudun isolta poliisilaitokselta, Helsingistä ja Itä-Uudeltamaalta. 

Poliisiammattikorkeakoulu koordinoi koulutuksen

Koulutus sisältää kaksi kolmen tunnin webinaaria, jotka katsotaan tietokoneelta. Ne ovat olleet kaikkien poliisilaitosten käytössä lokakuun alusta lähtien. Lisäksi tarjolla on tausta-aineisto.

– Itsenäiseen opiskeluun päädyttiin, koska koulutusuudistus haluttiin saada nopeasti, tehokkaasti ja joustavalla tavalla poliisien saataville, perustelee Poliisiammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Joni Tonteri.

Poliisiammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Joni Tonteri sanoo, että jokainen poliisilaitos päättää itse, miten koulutus käytännössä toteutetaan. Kuva: Jenna Lehtonen

Tonterin mukaan koulutusmallista päätettiin yhdessä Poliisihallituksen kanssa ja Poliisiammattikorkeakoulu hankki 19 000 euroa maksaneen webinaaripaketin Editalta.

– Tavoitteena on, että koulutuksen käytyään kaikki poliisit tunnistaisivat muuttuneet rikoksen tunnusmerkistöt ja osaisivat soveltaa työssään uudistunutta lainsäädäntöä.

Tonterin mukaan poliisilaitoksilla on oltu tyytyväisiä koulutukseen.

– Saimme hyvää palautetta, että tämä on poliisille hyvin soveltuva. Jo saatujen palautteiden perusteella toteutus on ollut hyvä.

Poliisijärjestö: tutkijat ovat tyytymättömiä

Kentältä kuuluu myös toisenlaista palautetta. 

Osa poliiseista kokee, että koulutuksesta ei saa tarpeeksi eväitä uuden lainsäädännön soveltamista varten. Osaamista vaaditaan erityisesti tutkinnassa, mutta myös kenttätyössä.

Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård sanoo, että hänen korviinsa on kantautunut tutkijoilta yksinomaan kielteistä palautetta. 

Koulutusta pidetään teoreettisena, eikä sen koeta olevan riittävää.

Tyytymättömät poliisit eivät halua arvostella koulutusta julkisesti.

Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård sanoo poliisien toivovan käytännönläheisempää koulutusta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Webinaarit ovat yleiskoulutusta

Editan koulutusten kehityspäällikkö Pirita Lyytikäinen sanoo, että Poliisiammattikorkeakoulun hankkima koulutus on yleiskoulutusta laajalle kohderyhmälle (siirryt toiseen palveluun), myös poliiseille.

Yksi webinaarien luennoitsijoista on rikoskomisario Saara Asmundela Sisä-Suomen poliisilaitokselta. 

Asmundela arvioi, että webinaarit ovat vaativia. Hänen mielestään niistä hyötyvät eniten poliisit, joilla on jo entuudestaan tietoa seksuaalirikostutkinnasta.

Kokenut seksuaalirikosrikostutkija, rikoskomisario Saara Asmundela sanoo, että eri tehtävissä työskentelevillä poliiseilla tiedon tarve on erilainen. Kuva: Isto Janhunen /Yle

Asmundelan lisäksi luennoitsijoina ovat korkeimman oikeuden oikeusneuvos Timo Ojala, Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silver ja oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.

Ojala ja Silver olivat laatineet omat puheenvuoronsa juristeja varten eikä heillä ollut tietoa, että webinaareja seuraamaan oli ilmoittautunut myös poliiseja.

He sanovat, että koulutuksen sisältö ja puheenvuorojen näkökulma olisi ollut käytännönläheisempi, jos he olisivat tienneet, että tallenteita käytetään poliisien täydennyskoulutukseen.

Poliisissa kannatusta myös lähikoulutukselle

Poliisissa oli myös toiveita, että kaikki poliisit olisivat saaneet lähiopetusta sisältävän koulutuksen.

Tällainen koulutus olisi maksanut Poliisihallituksen eduskunnalle antaman lausunnon (siirryt toiseen palveluun) mukaan arviolta 10 miljoonaa euroa.

Summassa on huomioitu kaikki koulutukseen järjestämisestä aiheutuvat kulut matkoja ja työajan menetystä myöten.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka Heikkinen arvioi, että lyhyt, muutaman tunnin koulutus jää helposti näennäiseksi eikä sen myötä synny kattavaa osaamista. 

– Itse kuulun siihen joukkoon, jossa me näimme, että tämä olisi järkevämpää toteuttaa laajempana kokonaisuutena, mutta poliisissa on paljon muutakin aikaa vievää koulutustarvetta. 

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka Heikkinen sanoo, että kysessä on merkittävä uudistus, ja poliisi on sen toteuttamisessa "monen luupin alla".  Kuva: Atte Kaartinen / Yle

Heikkinen sanoo, että toteutuvassa koulutuspaketissa on todella hyvät kouluttajat, mutta kokonaisuus jää teoreettiseksi.

– Tiedostan, että poliisissa on paljon osaamisvajetta, mutta tästäkin tulee selvitä yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Helsingissä tutkijat on jo koulutettu

Suomen suurimman poliisilaitoksen, Helsingin, apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen uskoo siihen, että verkkokoulutus antaa riittävät eväät poliisille. 

Hän sanoo "tunnistavansa tuskan", joka aiheutuisi siitä, jos Poliisiammattikorkeakoulun pitäisi kouluttaa kaikki 7 500 poliisia “pulpetissa”. 

– Tämä on nykyaikaa ja säästää paljon aikaa ja resursseja. Olisiko parempi vaihtoehto ajaa meidän 1 300 poliisimiestä Helsingistä Tampereelle koulun penkille? Se olisi aikamoinen ruljanssi. 

Lakiuudistus vaikuttaa eniten rikostutkijoiden työhön. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Helsingin poliisilaitoksella seksuaalirikoksia tutkitaan väkivaltarikokset-toiminnossa. Toimintoa johtava rikostarkastaja Jari Koski kertoo, että tutkijat on jo koulutettu.

Työpaine seksuaalirikosten tutkijoilla ja tutkinnanjohtajilla on Kosken mukaan suuri, joten mahdollisuuksia kovin laajaan kouluttautumiseen ei käytännössä juuri ole, vaikka se koettaisiin tarpeelliseksi.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos aloitti etukenossa

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella kouluttautuminen aloitettiin jo syyskuussa, ja tutkijat on Helsingin tavoin jo koulutettu.

Rikostorjuntasektorin johtaja Petri Eronen arvioi, että paketilla päästään alkuun, mutta on selvää, että lisäkoulutusta tarvitaan, kun saadaan käytännön kokemuksia. 

Itä-Uudenmaan poliisin rikostorjuntasektori on jo sopinut helmikuulle syyttäjien kanssa tapaamisen, jossa lainsäädännön soveltamisen pulmia käydään läpi. Kuva: Heli Kaski / Yle

Tutkijoille ja tutkinnanjohtajille on ollut paikkoja syyttäjien koulutuksissa ja moni toivoo entistä tiiviimpää esitutkintayhteistyötä syyttäjien kanssa. 

Valtakunnansyyttäjäntoimistosta ei kuitenkaan luvata suuria.

– Syyttäjälaitoksen rästitilanne ei tällä hetkellä mahdollista esitutkintayhteistyöhön käytettävän ajan merkittävää lisäämistä, kertoo syyttäjäntoiminnan yksilön päällikkö, valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto.

Uudistus vaikuttaa myös kentällä

Epäiltyjä seksuaalirikoksia tulee tietoon ja tutkintaan uhrien tekemien rikosilmoitusten ja viranomaisten tekemien tutkintapyyntöjen lisäksi myös hälytys- ja valvontatehtävien yhteydessä. 

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektoria johtava ylikomisario Jussi Huhtela kertoo, että koulutusmateriaalista laadittu lyhyt tiivistelmä käydään läpi kaikissa kenttäryhmissä esihenkilön johdolla. Poliisit katsovat myös webinaarit.

– Kävelevä lakikirja ei tarvitse olla, koska rikosnimikkeen valinnassa on aina saatavissa tukea johto- tai tilannekeskuksessa työskentelevältä päällystöltä.

Ylikomisario Jussi Huhtela uskoo, että Itä-Uudellamaalla on saavutettu hyvä lähtötaso valvonta- ja hälytystehtävissä kun muutokset tulevat voimaan. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksikön johtaja ylikomisario Heikki Porola uskoo, että yksikössä saadaan vuoden vaihteeseen mennessä koulutettua riittävä määrä poliiseja.

Porola sanoo, että seksuaalirikoslain uudistus on kenttätoiminnan kannalta yksi uudistus monien muiden joukossa. 

Koulutus räätälöidään työtehtävien mukaan ja keskeisistä muutoksista on tehty A4-tiivistelmä avuksi käytännön työtä varten.

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista selvittäneen työryhmän mietintö luovutettiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) 7. heinäkuuta 2020. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen 27. kesäkuuta 2022.

Lue myös:

Uusi laki seksuaalirikoksista perustuu suostumukseen – lue tästä, kuinka pykälät muuttuvat

Poliisin seksuaalirikostutkinnoista paljastui karmeita virheitä – epäilty raiskaus käsittelyyn vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen

Maailmankuulu tutkija: Suomessa ratkaistaisiin enemmän seksuaalirikoksia, jos osattaisiin kuulustella – ”Kyse ei ole sanasta sanaa vastaan”