Kiinteistöalan kehittäjät ovat sitä mieltä, ettei ostoskylä Zsar voi jatkossa toimia entisellä toimintamallilla.
Suurin osa myymälöistä on tyhjentynyt ostoskylä Zsarissa aivan Venäjän rajan tuntumassa. Loputkin liikkeet menevät kiinni jouluun mennessä.
Ostosmatkailijoista riippuvainen Zsar ajautui lokakuussa konkurssiin. Taustalla on venäläisturismin hyytyminen. Nyt konkurssipesä etsii Virolahdella sijaitsevalle kauppakeskukselle uutta omistajaa.
Kysyimme kiinteistökehityksen asiantuntijoilta, miltä Zsarin tulevaisuus näyttää.
Uusi toimintamalli
Kiinteistöalan konsulttiyritys Colliersin kaupankäyntiliiketoiminnan vetäjä Matti Ahrelma arvioi, ettei Zsarin liiketoiminta pysty jatkumaan entisellään tulevaisuudessa.
Colliers johtaa noin kymmentä kauppakeskusta Suomessa, kuten kauppakeskus Jumboa ja Kouvolan Veturia.
– On kovin vaikea kuvitella, miten venäläiset voitaisiin korvata. Zsarin sijainnin vuoksi sitä ei voi rakentaa suomalaisten varaan, Ahrelma sanoo.
Ahrelma ei laittaisi enää toivoa naapuriturismiin, koska itärajan avautumisesta tai venäläisten varallisuudesta tulevaisuudessa ei ole mitään tietoa.
Myös kiinteistöalan asiantuntijayritys Realidean kiinteistökehityspäällikkö Olli Kovanen on sitä mieltä, että Zsar vaatisi uudenlaisen toimintamallin, jotta se voisi menestyä. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, mihin käyttöön rakennukset taipuvat.
Tuntematta rakennuksen yksityiskohtia Kovanen ehdottaa, että Zsarissa voisi ainakin teoriassa olla jatkossa esimerkiksi harrastus- tai logistiikkatoimintaa, kuten varastointia.
– Sekin edellyttää, että sinne löytyy käyttäjiä, jotta joku sijoittaja niihin investoi. Jos tavaravirrat aukeavat, voisi kuvitella, että logistiikkakiinteistölle on noilla seuduilla kysyntää.
Halpaliikkeitä ja kirpputoreja
Ostoskylä Zsar on tähän asti ollut luksustuotteiden keskittymä, jossa on myyty esimerkiksi muotivaatteita ja kosmetiikkaa tavallista halvempaan hintaan. Kohderyhmänä ovat olleet varsinkin venäläiset ostosmatkailijat.
Matti Ahrelma Colliersilta näkee, että Zsarissa kannattaisi tulevaisuudessa keskittyä halpakauppoihin tai kirpputoreihin.
– Se voisi olla vaikka työkaluja, halpavaatteita tai kodin sisustukseen liittyvää, jos ne ovat kilpailukykyisiä hinnaltaan. Jos nyt karkeasti sanoo, niin kirpputorityyppinen liiketoiminta. Huutokauppojen varasto- ja myyntitoimintaa, Matti Alherma luettelee.
Sopisiko Zsar armeijalle?
Voisiko tyhjä kauppakeskus sitten toimia esimerkiksi kaupunkisotaharjoitusalueena? Tällainen ajatus on noussut esiin syksyn aikana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt vastaa puolustushallinnon kiinteistöistä, ylläpidosta ja palveluiden järjestämisestä.
Sen toimitusjohtaja Matias Warsta vastaa sähköpostitse, ettei liikelaitoksella ole vireillä mitään Zsariin liittyvää hanketta. Hän toteaa yleisellä tasolla, että kaupunki-infran hyödyntäminen harjoituskäytössä toteutuu parhaiten sopimalla jonkin kohteen väliaikaisesta käytöstä.
– Laajojen kiinteistökokonaisuuksien hankkiminen valtion omistukseen aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia, kun rakennuksia tulisi yllä- ja kunnossapitää, Matias Warsta kertoo.
Entä mitä tuumaa lähialueella toimiva asunto- ja toimistotiloihin keskittyvä sijoitusyhtiö Assi Group? Yritys tarjoaa toimisto- ja liiketiloja Lappeenrannan keskustassa.
Assi Groupista kerrotaan, ettei silläkään ole kiinnostusta Zsariin.
– Liiketiloissa pätevät niin eri lainalaisuudet kuin toimistoissa, eikä meillä ole kokemusta liiketiloista, Assi Groupin kiinteistöliiketoimintojen johtaja Markku Hokkanen sanoo.
