Oulun seudun kunnat esittävät Poikkimaantien parantamista hallitukselle. Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi viime viikolla, että tien parantamisen toteutuminen riippuu Stora Enson investoinnin toteutumisesta.
Kuva: Heidi Peltonen
Oulun seudun kunnat ovat lähestyneet maan hallitusta alueen keskeisten aloitteiden ja hankkeiden toteuttamiseksi, kunnat tiedottavat. Esityksessä ovat mukana Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä.
Kiireellisin esityksistä on Poikkimaantien leventäminen ja rakentaminen.
Väylävirasto on todennut Poikkimaantien investoinnin tarpeelliseksi, koska tie on erittäin ruuhkainen. Stora Enso selvittää parhaillaan miljardi-investointia Oulun tehtaalle.
Tien rakentaminen on kuntien mukaan aloitettava osana Stora Enson investoinnin toteutumista, ja tie tulee sisällyttää vuoden 2023 valtion talousarvioon.
Rahoitus on jo mukana valtiovarainministeriön pohjaehdotuksessa, joka julkaistiin 4. elokuuta. Poikkimaantien kustannusarvio on 35 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 25 miljoonaa. Oulun kaupungin, Oulun Satama Oy:n ja Fintrafficin osuus on noin 10 miljoonaa.
Lue myös: Oulu on varautunut Poikkimaantien hankkeen rahoitukseen – toteutuminen riippuu Stora Enson investoinnista
Kommentti: Jääkö kauan odotetun tieremontin kohtalo kiinni pörssiyhtiön investoinnista? Oulun Poikkimaantien pullonkaula vaatisi kunnostuksen joka tapauksessa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi viime viikolla, että Poikkimaantien parannushanke toteutetaan vain, jos Stora Enso muuntaa käytöstä poistetun paperikoneensa kartonkien tuotantoon.
– Elinkeinoelämän, liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta tieinvestointi on erittäin perusteltu ja investoinnin merkitystä korostaa se, että hanke sisällytettiin jo valtiovarainministeriön pohjaesitykseen. Vetoammekin hallitukseen, että hankkeelle osoitetaan rahoitus eduskunnalle annettavassa lopullisessa budjettiesityksessä, toteaa Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet tiedotteessa.
Esityksessä myös asemakeskuksen parantaminen ja kaksoisraide
Kuntien esityksissä on mukana myös Oulun asemakeskuksen parantaminen.
– Asemakeskus on Pohjoisen Suomen yksi tärkeimmistä henkilöliikenteen terminaaleista ja investoinnit asemakeskuksen ja ratapihan kehittämiseen ovat välttämättömiä liikenteen sujuvuuden takaamiseksi. Oulun rautatie- ja linja-autoasema eivät vastaa tämän päivän laatutasoa. Investointien alustava kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa, tiedotteessa todetaan.
Esitykseen sisältyy myös Liminka–Oulu-kaksoisraiteen suunnittelu ja rakentaminen. Raideväli on ruuhkainen ja hidas. Kokkola-Oulu-tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat tiedotteen mukaan toiseksi suurimmat koko Suomessa.
– Radan kapasiteetti on käytetty loppuun ja tavaraliikenteen ja nopean henkilöliikenteen yhteensovittaminen yksiraiteisilla osuuksilla on erittäin vaikeaa. Kaksoisraide välillä Ylivieska-Oulu on rakennettava vaiheittain.
Väyläviraston pääradan Tampere–Oulu-välin tarveselvityksessä nostettiin toimenpiteeksi Liminka–Oulu-rataosuus, jonka kustannusarvio on 145 miljoonaa euroa.
– Yksiraiteinen Liminka-Oulu rataosuus ei mahdollista kasvua.
Nelostien pohjoisen osuuksia parannettava
Oulun seudun kunnat esittävät myös valtatie 4:n pohjoisen osuuksien parantamista. Nelostien ohikulkutie tulee rakentaa Iin taajaman itäpuolelle ja välille valtatie 4 Pulkkila–Haurunkylä suunnitellut toimenpiteet tulee toteuttaa vaiheittain. Iin ohikulkutien kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa
Ouluun esitetään myös perustettavaksi digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskusta. Osaamiskeskus on todettu sosiaali- ja terveysministeriössä tarpeelliseksi.
– Oulussa on alan vahvaa osaamista, monipuolista yritystoimintaa ja kokemusta verkostomaisesta yhteistyöstä. Ouluun rakennetaan uutta ja älykästä yliopistollista Tulevaisuuden sairaalaa ja hyvinvointialueen valmistelu etenee.
Osaamiskeskuksen perustamiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
