Keskustan ex-kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja, moninkertainen ministeri ja kansanedustaja Paavo Väyrynen on pyrkimässä keskustan listoilta Lapin vaalipiirissä eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Tilanne ei ole kuitenkaan vielä aivan selvä, jos asiaa kysytään puoluetoimistolta. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen viestittää Iltalehdelle, että ehdokasasettelu etenee vaalilain mukaisesti.
– Laissa todetaan, että piirijärjestöt asettavat ehdokkaat. Tämä päätös on edessä Peräpohjolan piirin osalta marraskuussa, Pirkkalainen kirjoittaa.
Ei ole sinänsä uutinen, että puolueessa kerrotaan, että lakia on tarkoitus noudattaa. Erikoiseksi tilanteen tekee Väyrysen toiminta, joka on herättänyt puolueessa kritiikkiä.
Väyrynen on ottanut puolueensa ja Suomen ulkopoliittisesta linjasta selkeästi poikkeavan kannan Ukrainan sotaan. Viime viikolla Väyrynen esimerkiksi kutsui blogissaan tilannetta Yhdysvaltain aloittamaksi uudeksi kylmäksi sodaksi, joka peittyy Suomessa sotapropagandan alle.
Kirjoituksen jälkeen puoluesihteeri Pirkkalainen muistutti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.
– Keskustalla on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, tuomitsemme jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan ja edistämme Suomen Nato-jäsenyyttä, Pirkkalainen kommentoi MT:lle.
”Väyrysellä samat oikeudet”
Puoluesihteeri Pirkkalainen ei halunnut kommentoida Väyrysen ehdokkuutta sen enempää Iltalehdelle. Hän vain toteaa, että lakia noudatetaan.
Keskustalla on Lapin vaalipiirissä kaksi piirijärjestöä: Lapin piiri ja Peräpohjolan piiri. Nämä kaksi piiriä voivat asettaa ehdolle yhteensä 14 ehdokasta, joista Peräpohjolan kiintiö on kuusi henkilöä. Virallisesti piirit päättävät yhteiskokouksessaan ehdokaslistasta marraskuussa.
Tilanteen tekee vähintään erikoiseksi se, että keskustan Peräpohjolan piiri kertoi jo elokuussa, että piirin ehdokkaiksi on lähdössä kansanedustaja Katri Kulmuni, tradenomi Olli Rainio sekä Paavo Väyrynen. Kerran julkistettuja ehdokkaita vedetään pois vain harvoin.
Onko Väyrysen ehdokkuus aidosti avoin kysymys?
Tilannetta valottaa Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Antti Mulari.
Hän nostaa esiin, että mikäli piirin listalle asetettaisiin enemmän kuin kuusi ehdokasta, siitä tulisi äänestää. Ehdokaslistasta on viimeksi äänestetty ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.
– En lähde spekuloimaan sillä, mikä listan lopullinen koostumus on. Jos listalle ei kuitenkaan ole enempää tulijoita kuin listalle otetaan ehdokkaita, ei äänestystä tarvita. Väyrynen on keskustan jäsen. Jäsenenä hänellä on samat oikeudet kuin kaikilla muilla puolueen jäsenillä mukaan luettuna asettua ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa, Mulari kirjoittaa.
Mulari sanoo, että tällä aikataululla jäsenäänestystä ei ole mahdollista edes järjestää. Ehdokkaista päättävä elin eli piirikokous voi kuitenkin halutessaan äänestää ehdokkaista. Jo nimettyjen ehdokkaiden karsimisen sijaan tavoitteena on saada piirin lista täyteen, josta uupuu edelleen kolme nimeä.
Tällä hetkellä mikään ei siis viittaa siihen, että Väyrynen ei olisi Lapin vaalipiirissä ehdokkaana.
Paavo Väyrynen on tehnyt ennenkin paluun eduskuntaan. Petteri Paalasmaa
Jäljelle jää kysymys Väyrysen kirjoituksista.
Mitä mieltä Väyrysen lausunnoissa ollaan keskustan Peräpohjolan piirissä?
– Olen saanut henkilökohtaisesti joitakin yhteydenottoja kentältä liittyen Väyrysen ehdokkuuteen. Kaikkiaan puhutaan kuitenkin alle kymmenestä yhteydenotosta, joten mitenkään erityisen paljon ei asiasta ole tullut palautetta, Mulari kirjoittaa.
Yksi lappilainen sen sijaan on Väyrysen linjauksiin perin pohjin kyllästynyt. Väyrysen kanssa samasta vaalipiiristä tuleva kansanedustaja Mikko Kärnä ilmoitti elokuussa, että ei asetu ehdolle samalle ehdokaslistalle Väyrysen kanssa.
Väyrynen ja Kärnä olivat tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa samalla listalla Lapin hyvinvointialueella. Väyrynen sai 967 ääntä ja tuli valituksi. Kärnän äänisaalis jäi 244 ääneen ja hän jäi varasijalle.
Korjaus 27.9.2022 kello 10.12: Korjattu tieto, että Väyrynen olisi edelleen keskustan kunniapuheenjohtaja. Väyrynen luopui tittelistä vuonna 2018.
Näin Väyrynen kommentoi Iltalehdelle vuonna 2020, miksi hän haluaa palata keskustan riveihin.
