Alkoholinkulutus on vähentynyt Suomessa jotakuinkin yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Silloin suomalaiset joivat peräti kolmanneksen enemmän alkoholia kuin nyt. Edes nelosoluen ja lonkeron myynnin vapauttaminen ei johtanut kulutuksen kasvuun, kun suomalaisten juomatavat siistiytyvät tasaista tahtia.
Suomalaisten virallisia viinavahteja, Terveyden ja hyvinvoinninlaitosta THL:ää ja sosaali- ja terveysministeriötä kulutuksen väheneminen ei kuitenkaan riemastuta. Ankeutusvirastot näkevät koko ajan nurkan takana viinapirun, joka syöksee koko Suomen kansan takaisin rappiotilaan heti, jos valpas virkamies vain uuvahtaa hetkeksikään.
Kukaan muu ei sitten oikeasti enää usko, että esimerkiksi mietojen viinien myynnin vapauttamisesta seuraisi mitään pahaa. Kohtuullisen yleinen käsitys on, ettei alkoholikaupan vapauttaminen nykyisestä enää kääntäisi alkoholin kokonaiskulutusta nousuun.
Viinit maitokauppoihin näyttää nousevan jälleen kevään eduskuntavaalien puheenaiheeksi – ei vähiten kaupan alan raivokkaan lobbaamisen ja sen, että gallupeja pitkään johtanut kokoomus kannattaa Alkon monopoliaseman murentamista.
Ennen sääntelyn purkua kovasti puolustanut panimoala on sen sijaan herännyt lobbaamaan kovasti poliitikkoja nykymallin ja Alkon aseman säilyttämisen puolesta.
Kalja-alan huoli on, että kotimaassa tuotetun oluen kulutus vähenisi merkittävästi, jos Citymarketissa, Prismassa tai Lidlissä asioivat voisivat poimia ostoskärryihinsä suomalaisen oluen sijaan vaikkapa nyt Etelä-Amerikasta tai Espanjasta tuotuja halpoja viinejä.
Peräti 90 prosenttia Suomessa juodusta oluesta tuotetaan kotimaassa ja kotimaisista raaka-aineista. Kun koko arvoketju ohratilalta mallastamoon ja edelleen panimolle ja kauppoihin ja ravintoloihin lasketaan mukaan, olutbisneksen lasketaan työllistävän Suomessa liki 24000 ihmistä.
Suomi on perinteisesti ollut oluen ja väkevän viinan maa. Nyt olutala pelkää, että vapauttamisen tiellä jatkaminen tekisi meistä vähintään puolieurooppalaisen viinimaan. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvamiseen ei panimoissakaan uskota.
Huoli menetetyistä euroista ja työpaikoista on varmasti aito, sillä oluen juominen on tietysti vähentynyt samalla, kun alkoholin kokonaiskulutuskin vähenee.
Kyselytutkimusten perusteella suomalaisten myötämielisyys alkoholikaupan vapauttamiselle on lisääntynyt samaa tahtia kuin alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Päivittäistavarakaupan joulukuussa teettämän tutkimuksen mukaan peräti 65 prosenttia suomalaisista sallisi jo viinien myynnin ruokakaupoille.
Ylenpalttisen sääntelyn ja holhoamisen aika on väistämättä ohitse. Poliitikkojen ja virkamiesten on myönnettävä, että jo vuosia jatkunut kulttuurinmuutos vaikuttaa suomalaisten juoman alkoholinmäärään huomattavasti enemmän kuin myyntipaikkojen vapauttaminen. Päinvastoin sääntelyn höllentäminen, lisääntynyt kilpailu ja valinnanvara on omiaan nopeuttamaan tätä kulttuurinmuutosta.
Ajatus siitä, että suomalaiset pitäisi pitää lakipakolla oluenjuojina on jo surkuhupaisa. Kotimaisen teollisuuden ja tuotannon menestys on tärkeää, mutta se menestys taataan parhaiten vapaalla kilpailulla ja sillä, että kotimaisia tuotteita kehitetään entistä paremmiksi ja kilpailukykyisimmiksi.
