Hallituksen keskiviikkoisen pelisääntökeskustelun tulos oli odotettu. Lähinnä siksi, että vaikea maailmantilanne ja Nato-jäsenyysprosessi edellyttävät, että Suomella on toimintakykyinen hallitus.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan luonnonsuojelulaki saa kuitenkin olla viimeinen kerta, kun hallituksen rintamasta livetään, tai muuten hallituksen tie tulee päätökseen.
Pian pääministerin tiedotustilaisuuden jälkeen keskustan kansanedustajat äänestivät eduskunnassa luonnonsuojelulain käsittelyssä hallituksen esitystä vastaan yhdessä opposition kanssa.
Vaikka hallituksen viime viikkojen sisäisessä kaaoksessa on ollut kyse lähinnä keskustan huonon kannatuksen vuoksi tehdyistä irtiotoista, näkyy tuoreimmassa kiistassa luonnonsuojelulain pykälistä myös heikko lain valmistelu etenkin vaikutusarvioinnin osalta.
Oikeusministeriön ohjeiden mukaan säädösehdotusten vaikutusarvioinnin pitäisi kattaa yhteiskunnallisten ja viranomaisvaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja ympäristövaikutukset.
Luonnonsuojelulain taloudelliset vaikutukset jäivät kuitenkin hallituksen esityksessä epämääräisiksi.
Ympäristöministeriön valmistelemassa luonnonsuojelulaissa kaksi uhanalaisia luontotyyppejä koskevaa pykälää olisivat voineet johtaa eri laskelmien mukaan siihen, että joko 260 000 hehtaaria tai 1,5 miljoonaa hehtaaria metsäisiä luontotyyppejä olisi luokiteltu uhanalaisiksi, jolloin ne eivät enää soveltuisi talouskäyttöön.
Laskelmien isojen erojen lisäksi ongelmana oli myös se, että ne tuotiin julkisuuteen vasta lakikäsittelyn viime metreillä.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat olleet viime päivinä tukkanuottasilla siitä, olisiko lain vaikutuksia avaavia hehtaarilaskelmia ylipäätään pitänyt tehdä.
Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitien mukaan hehtaarilaskelmat tarvittiin, jotta metsäsektori ei joudu elämään umpiossa luonnonsuojelulain vaikutusten suhteen.
Lakia valmistelleen ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haarasen mukaan kokonaishehtaarien laskeminen ei ole ollut tarkoituksenmukaista, koska uhanalaiset luontotyypit pitää ottaa huomioon vasta silloin, kun jonkin toisen lainsäädännön, esimerkiksi kaavoituksen tai kaivoslupien kautta sitä edellytetään. Haarasen mukaan etukäteen ei voida tietää, millaisia hankkeita on tulossa, jolloin ei myöskään voida tietää, kuinka paljon luontoarvoja jouduttaisiin eri alueilla huomioimaan.
Kiistelyn lopputuloksena oli lopulta se, että eduskunnan ympäristövaliokunnassa tehtiin viime viikolla linjaus, jossa lakiesityksestä poistettiin uhanalaisia luontotyyppejä koskevat pykälät. Tämän karsitun lakiesityksen myös eduskunta hyväksyi.
Julkisuuteen tuodut hehtaariluvut olivat oleellisessa roolissa myös siinä, että keskusta irtosi hallituksen aiemman esityksen takaa.
Koko jupakka näyttää toteen sen, että lainvalmistelu on politisoitunut.
Vaikutusarviointien selvittämisen on ministeriöiden virkamiesten vastuulla, ja hyvässä lainvalmistelussa vaikutusarviointien pitäisi kattaa lakiesityksen arvioidut vaikutukset mahdollisimman laajasti.
Sekin on valinta, jos näin ei tehdä.
