Pääministerit Sanna Marin ja Ulf Kristersson kiittelivät Tukholmassa kilvan toisiaan.
Suomessa on viime viikkoina nostanut päätään vääränlainen maaotteluhenki: ikään kuin olisi ruotsalaisten oma vika, että neuvottelut Natoon pääsystä ovat menneet Turkin kanssa konkeloon.
– En pidä ilmapiiristä, jossa Ruotsi esitetään luokan ongelmalapsena. Ruotsi ei ole riidankylväjä, Marin painotti. Sanat oli kohdistettu maaotteluhengen suomalaisille lietsojille.
Maltti on viisautta.
Diktatuuriksi Turkkia muuttava presidentti Recep Tayyip Erdoğan onnistuu ”hajota ja hallitse”–politiikassaan, jos hän saa röyhkeällä kiristyksellään suomalaiset ja ruotsalaiset tiuskimaan toisilleen.
Kristersson kertoi ymmärtävänsä suomalaisten turhautumista ja arvostavansa Suomen halua kulkea Natoon yhtä matkaa Ruotsin kanssa.
Suomen virallisessa ulkopolitiikassa Ruotsi-kytkös elää vahvana.
Samaan aikaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Marinin hallitus ja eduskuntapuolueiden puheenjohtajat varautuvat siihen, että Turkin parlamentti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden hyvin pian.
Presidentti tarjosi puoluejohtajille torstaina aamukahvit Mäntyniemessä, ennen kuin pääministeri lensi Tukholmaan.
Valmistautuminen käy ilmi tiedotteesta, jonka presidentin kanslia julkaisi tapaamisen jälkeen: ”Erityisesti esillä oli vaalien jälkeisen toimitusministeristön aika, jolloin saattaa nykyisissä oloissa ilmetä tarvetta nopeaan päätöksentekoon.”
Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Turkissa on vaalit kuusi viikkoa myöhemmin, 14. toukokuuta.
Nopealla päätöksenteolla kanslia viittaa siihen, että valittujen kansanedustajien pitää olla vaalien jälkeisinä viikkoina valmiudessa. Heidän eteensä saattaa tulla Naton kanssa neuvotellun jäsenyyssopimuksen hyväksyminen.
Kotimaisen eduskunnan päätös on edessä viimeisenä – sen jälkeen, kun kaikki nykyiset Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden puolustusliitossa.
Pääministeri puhuu kauniisti Tukholmassa, kuten hänen kuuluukin.
Samalla puoluejohtajat käyvät tasavallan presidentin kanssa läpi, miten Suomi menettelee, jos Turkin parlamentti ratifioi maamme Nato-jäsenyyden jo ennen Turkin vaaleja.
Vastaus on yksiselitteinen: siinä tapauksessa Suomi ratifioi oman jäsenyytensä välittömästi ja kiikuttaa valtionjohdon allekirjoittamat asiakirjat holviin Washingtoniin.
Suomi on Naton täysjäsen sekä 5. artiklan turvatakuiden ja ydinasesateenvarjon suojassa sillä hetkellä, kun holvin ovi sulkeutuu.
Puoluejohtajat keskustelivat Mäntyniemessä myös ”eduskunnan valmiuksista vaalitauon aikaisiin kokoontumisiin”.
Kaikki sanamuodot kertovat siitä, että mikäli Unkari ja Turkki ratifioivat Suomen jäsenyyden, suomalaiset liittyvät parissa päivässä Natoon riippumatta Ruotsin tilanteesta.
Edellä kerrottu ei poista Ruotsin Nato-jäsenyyden tärkeyttä eikä heikennä ruotsalaisten ja suomalaisten erityissuhdetta. Nato ja Yhdysvallat haluavat maiden liittyvän yhtä aikaa. ”On olemassa todellisia syitä”, Marin tähdensi.
Ruotsilla on vahvempi laivasto kuin Suomella, ja maan aseteollisuus on priimaluokkaa.
Sinikeltaisten merivoimien sukellusvenelaivueen komentaja Fredrik Lindén kertoi Iltalehdelle, että hänen johtamansa laivue on harjoitellut Hangon edustalla yhteistä puolustusta Suomen merivoimien kanssa.
Jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan ja Suomeen, Nato-maat kuljettaisivat vahvistuksia meritse. Ruotsin aluksia ja sukellusveneitä tarvittaisiin suojaamaan lännestä saapuvaa ”sinistä nuolta”.
Suomesta ja Ruotsista tulee rakkaat Nato-naapurukset, vaikka liittymisen askelmerkit eivät osuisi lankulle täydellisen samanaikaisesti.
