Pääkirjoitus | Poliitikot panivat Ylen vaikeaan asemaan

Kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat vaalien alla hakevansa leikkauksia Yleisradion rahoitukseen. Se teki Ylestä vaaliteeman.

Yleisradion rahoitus nousi keskusteluun, kun sekä kokoomus että perussuomalaiset esittivät vaihtoehtobudjetissaan siihen leikkauksia. Kokoomus ottaisi Yleltä 124,7 miljoonaa euroa, perussuomalaiset 144 miljoonaa. Tällä hetkellä Ylen rahoitus on runsaat 550 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se on kasvamassa 600 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.

Kokoomus perustelee (HS 1.12.) leikkausta taloussyillä. ”Lähdemme siitä, että myös Ylen tulee elää tarkan markan ajassa, kun se on erillisellä verolla hoidettava yhtiö”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi. Mykkäsen mukaan Ylen täytyy miettiä erityisesti niitä toimintoja, jotka kaupallinen media voi hoitaa.

Perussuomalaisten leikkaushalun takana on ideologia. ”Tämä on mennyt jopa Reporadio-aikaa pahemmaksi. Ylestä on tullut hyvin vasemmistolainen toimija näissä ajankohtaisohjelmissa”, arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio. Perussuomalaisten Yle-kritiikille lienee antanut uutta pontta konservatiivisen Alfa-tv:n konkurssi.

Kun television katsojilta perityistä lupamaksuista siirryttiin vuonna 2013 nykyiseen malliin, jossa Yle-veroa peritään kaikilta tietyn tulorajan ylittäviltä henkilöiltä ja yhteisöiltä, tarkoitus oli suojata Ylen toiminnan vakaus ja riippumattomuus. Pelkona oli, että suora budjettirahoitus olisi johtanut taloudelliseen epävarmuuteen ja poliittiseen puuttumiseen.

Suojaa vero on antanutkin, sillä Ylen rahoitus on noussut tasaisesti tilanteessa, jossa suuri osa mediasta on joutunut karsimaan toimintojaan. Se on aiheuttanut pahaa verta kilpailijoissa, mutta toisaalta korostanut Ylen merkitystä laatujournalismin tekijänä.

Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan Yleen luottaa 84 prosenttia suomalaisista, kun ei-luottavia oli kyselyssä vain 9 prosenttia. Luvut kertovat suomalaisen yhtenäiskulttuurin voimasta.

Täyttä tuulensuojaa nykyinenkään rahoitusmalli ei Ylelle anna, sillä veroista päättävät viime kädessä poliitikot. Se aiheuttaa ilmeisiä ongelmia silloin, kun poliitikot päättävät muistuttaa Yleä vallastaan – ja aivan erityisesti, kun se tapahtuu näin vaalien lähestyessä. Yleisradio on keskeinen poliittisen journalismin areena, mutta nyt siitä itsestään on tehty vaaliteema.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.