Pääkirjoitus | Putin sanoi irti sopimuksensa kansan kanssa

Ilmoittaessaan liikekannallepanosta presidentti Vladimir Putin osoitti pitävänsä Venäjän miehiä biomassana, jota hän voi huoletta uhrata ja tapattaa Ukrainassa omien harhojensa vuoksi.

Venäjän johtaja Vladimir Putin on valehdellut jo vuosia Ukrainaa vastaan käymästään sodasta, joten oli luontevaa, että hän valehteli myös aloittaessaan sodan Venäjän miehiä vastaan.

Niinhän Putin käytännössä teki, kun hän ilmoitti ”osittaisesta” liikekannallepanosta Venäjän television keskiviikkoaamuna esittämässä harhaisessa puheessa. Putin osoitti pitävänsä Venäjän miehiä biomassana, jota hän voi huoletta uhrata ja tapattaa Ukrainassa omien harhojensa vuoksi.

Liikekannallepanon ”osittaisuuden” sisältö ja laajuus ovat vielä epäselviä. Ainakin vallanpitäjien lupaamat rajaukset unohtuivat nopeasti, kun tykinruokaa alettiin tällä viikolla kerätä. Viranomaiset ovat jakaneet palvelukseenastumislappuja myös yli 50-vuotiaille, suurperheiden isille, armeijaa käymättömille ja opiskelijoille.

Moni nuori venäläismies on järkeillyt, että maasta on päästävä pois ennen kuin Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla lavastamat ”kansanäänestykset” Venäjään liittämisestä ovat ohi. Heidän pelkonaan on, että kun Venäjä on liittänyt alueet itseensä, Venäjä voi omien lakiensa nojalla tulkita Ukrainan etenemisen hyökkäykseksi Venäjälle ja julistaa sotatilan.

Nuorista venäläismiehistä täyttyneet vuorolennot Moskovasta syrjäisiin uzbekistanilaisiin pikkukaupunkeihin, kilometrejä pitkät autoletkat Venäjältä Georgiaan ja Kazakstaniin sekä venäläismiesten kiire hakea passejaan takaisin Suomen konsulaatin viisumijonosta kertovat haluttomuudesta lähteä rintamalle. Sinne ovat päätymässä köyhät ja syrjäisten etnisten vähemmistöjen edustajat, joilla Putin on käynyt sotaa Ukrainassa tähänkin asti. Koulutetut pakenevat.

Puhe osittaisestakin liikekannallepanosta ja lavastettujen kansanäänestysten kiirehtimisestä kertovat tilanteen tukaluudesta. Asevoimien nykyiset voimat eivät riitä, vapaaehtoisia ei ole löytyä, ja Putinin yritys saada kansainvälistä tukea sodalleen Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokouksessa Samarkandissa kuivui näyttävästi kokoon.

Tässä hädässä Putin oli valmis uhraamaan putinismin peruspilareista loputkin. Putinin aikana on ollut voimassa hiljainen sopimus, jonka mukaan tavalliset ihmiset eivät välitä eliitin varastamisesta, sikailusta ja sotimisista, kunhan vallanpitäjät antavat ihmisten elää yksityiselämäänsä rauhassa. Putin on nakertanut tätä sopimusta jo pitkään, mutta liikekannallepanon jälkeen siitä ei ole mitään jäljellä. Jäljellä on vain pakkovalta, joka työntyy yksityiselämään hakemaan nuoria miehiä tappamaan ja kuolemaan.

Venäläisten enemmistön välinpitämättömyys, yhteiskunnallinen velttous ja myönteinen suhtautuminen hyökkäyssotaan Ukrainassa potkaisevat nyt takaisin. Sotaa on ollut helppo kannattaa ja Venäjän raakuuksista olla välittämättä, kun sota on on ollut pienen porukan riski.

Liikekannallepanossa saattaa ”käydä kuten aina” eli se voi epäonnistua. Edes jotenkin onnistuessaan se tuskin vahvistaa Venäjän sotavoimia kovin nopeasti. Sen vaikutuksia Venäjän sisällä on vielä vaikea ennakoida, mutta monen näkemys sodasta muuttuu, kun omaa poikaa, miestä tai itseä tullaan hakemaan. Kansantalouskin niiaa. Liikekannallepanolla Putinin suuresta virheestä voi tulla hänelle katastrofaalinen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on imperialistinen, vaikka Putin yrittää nyt puhua sitä isänmaalliseksi puolustussodaksi länttä vastaan. Juuri sodan imperialistinen luonne on ollut tärkeä selitys sen suosioon venäläisten silmissä.

Imperiumin menettämistä surreet venäläiset unohtivat kuitenkin Alexander Etkindin huomion siitä, että laajetessaan Venäjä kolonisoi paitsi naapureitaan myös itsensä: vallanpitäjille oma kansa oli yhtä alistettu kuin vallatut naapurikansat. Se näkyy edelleen säätyeroina. Nyt keskiluokkakin saa huomata olevansa Putinin silmissä alaluokkaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.