Talvisodan 83. muistopäivä saattaisi tuntua meistä nykyisistä suomalaisista muuten jo kaukaiselta asialta, mutta Vladimir Putinin hirmuteot Ukrainassa ovat herättäneet uuden ymmärryksen siitä, että talvisodan muistaminen on iso osa meidän turvallisuuttamme.
MV-kuvat ovat talvisodan ensimmäiseltä päivältä Helsingistä 30.11.1939. Värikuvassa näkyy Valon tuoja eli Helsingin talvisotamuistomerkki Kasarmitorilla. Kuva: SA-Kuva, Rio Gandara / HS
IS
Talvisota syttyi 83 vuotta sitten marraskuun viimeisenä päivänä, kun Neuvostoliitto lavasti ensin Mainilan laukaukset mukamas suomalaisten ampumiksi ja hyökkäsi sitten Suomeen ilman sodanjulistusta. Sittemmin Neuvostoliitto yritti vaieta koko sodasta, tai sitä kutsuttiin esimerkiksi kiertoilmaisulla ”Suomen kampanja”.
Kuulostaa jotenkin kumman tutulta – aivan kuin lukisi tuoreita uutisia Ukrainan uudesta suursodasta. Venäläisiä lavastuksia riittää myös Ukrainassa eikä sotaakaan ole julistettu, sillä sota-sanaa ei saa yhä edelleen käyttää virallisesti kuvaamaan Vladimir Putinin aloittamaa ”erikoisoperaatiota”.
Keskiviikkona Suomessa muisteltiin ensi kertaa talvisodan alkamisen vuosipäivää niissä synkissä tunnelmissa, joita Ukrainan nykyinen suursota on meissä jokaisessa herättänyt.
Ukraina puolestaan valmistautuu nyt omaan talvisotaansa siinä mielessä, että Venäjä yrittää kirjaimellisesti jäädyttää ukrainalaiset ilman sähköä ja lämpöä talven tullessa. Muutenhan ukrainalaisten puolustussota on kestänyt jo rutkasti pidempään kuin talvisota: 280 päivää versus 105 päivää.
IS julkaisi talvisodan muistopäivänä erikoislehden nimeltä Löydetyt.
Lehti kertoo suomalaisten sotilaiden jäänteiden etsinnästä Venäjältä. Se kertoo suomalaisten ja venäläisten etsintäryhmien yhteistyöstä, jäänteiden tunnistamisesta ja omaisten tunteista, kun jopa yli 80 vuoden takaa kumpuava huoli oman suvun läheisen kohtalosta saa vihdoin ratkaisunsa.
Löydetyt-lehti on yksi pieni teko sen eteen, että meidän kansallinen muistimme ja ymmärryksemme historiasta säilyisi.
Löydetyt-lehti on 100-sivuinen kunnianosoitus suomalaisille sotilaille ja heidän jäänteidensä etsijöille.
Talvisodan muistopäivänä julkaistiin suomeksi myös brittiläisen sotilasasiantuntijan ja Chatham Housen Venäjä-tutkijan Keir Gilesin kirja Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee (Docendo).
Giles muistuttaa kirjassaan siitä, että Venäjä on vuosisatojen ajan pitänyt aina oikeutenaan valloittaa ja alistaa naapureitaan. Niin oli tsaarin aikana ja niin oli Neuvostoliitossa, ja niin se on jälleen Putinin aikana.
Giles varoittaakin, että Venäjän toimintatavat eivät muutu todennäköisesti miksikään, tulipa Putinin tilalle aikanaan kuka tahansa uusi johtaja. Venäjä tulee olemaan aina jonkinasteinen uhka naapurimailleen: heikkona se on arvaamaton ja voimakkaana se on aggressiivinen.
”
Venäjän toimintatavat eivät muutu todennäköisesti miksikään, tulipa Putinin tilalle aikanaan kuka tahansa uusi johtaja.
Putinin sota Ukrainassa perustuu parhaillaan pitkälti siihen, että venäläisten oma historiallinen muisti Neuvostoliiton pahuuksista on tuhottu. Tilalle on tuotu ”uusi uljas putinilainen historiankertomus”, jolla yritetään häivyttää myös ukrainalaisten oma historiallinen muisti ja tehdä heistä ”natseja”.
Ukrainalaiset muistavat kuitenkin yhä kaiken: niin Josif Stalinin aiheuttaman holodomorin nälänhädän kuin Putinin hävityssodankin. Myös Suomessa on tärkeää muistaa talvisota, sillä juuri se muisto auttaa rakentamaan pohjaa meidän omalle kansalliselle turvallisuudellemme.
