Suomi on valmis menemään puolustusliitto Natoon jo ennen Ruotsia.
Virallisesti valtiojohdon kanta ei ole muuttunut, vaan edelleen toistetaan sitä, että Ruotsin kanssa edetään samaa tahtia.
Samaan aikaan Suomi kuitenkin valmistautuu vaihtoehtoon, jossa me menisimme ensin Natoon, ja Ruotsi tulisi myöhemmin.
Hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä ja se voidaan tarvittaessa hyväksyä jo nykyisessä eduskunnassa tai sitten uudessa, huhtikuussa valittavassa eduskunnassa.
Pääministeri Sanna Marin (sd) nosti viikonloppuna esiin, että yhden puolueenkin vähemmistöhallitus voisi eduskuntavaalien jälkeen viedä Suomen tarvittaessa Natoon, mikäli Turkki ja Unkari ratifioivat jäsenyyden.
Iso kysymysmerkki on edelleen, koska Turkki lopulta ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Unkarin pitäisi hoitaa oma prosessinsa helmikuussa.
– Pidän mahdollisena myös sitä, että mikäli tilanne muodostuisi vaikeaksi, niin Suomessa on mahdollisuus muodostaa yhden puolueen vähemmistöhallitus eduskunnan laajalla tuella. Vähemmistöhallitus voisi toimia poliittisena hallituksena ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa lauantaina.
Hallituskumppaneissa Marinin yhden puolueen vähemmistöhallitus -puheet ovat herättäneet hämmennystä. Ainakin Suomen Nato-taival pystytään saattamaan loppuun ilman vähemmistöhallitusta. Marinin avauksessa eräs hallituskumppani näkikin merkkejä nostaa istuvan pääministerin merkitystä vaalien alla.
On selvää, ettei ole ideaali tilanne, että menisimme Natoon ilman Ruotsia. Tämä on asia, joka on puhuttanut päättäjiä paljonkin muun muassa erilaisissa taustatilaisuuksissa.
Pelkona on nähty, että jos menisimme ilman ja ennen Ruotsia, meidän asemamme puolustusliiton sisällä olisi enemmän suunnattu Baltian puolustamiseen kuin se olisi, jos Ruotsi olisi sisällä Natossa. Suomen ei haluta ”leimautuvan” liikaa yhteen Baltian maiden kanssa.
Lisäksi huonona puolena pidetään sitä, että omalta puolustukseltamme puuttuisi syvyyttä ja huoltoreittejä, jos Ruotsi ei olisi samassa puolustusliitossa.
Huolilla on varmasti pohjansa, mutta niitä ei pidä liikaa korostaa.
On selvää, että Suomella tulee Natossa olemaan roolinsa myös Baltian suojaamisessa kriisin tullen. Se kuitenkin tarkoittaa ensi sijaisesti maa- ja ilmatilan antamista Nato-joukkojen käyttöön ja Suomenlahden sulkuun osallistumista.
Suomi tullee antamaan panoksensa Baltian maihin sijoitettuihin Naton taisteluosastoihin, mutta varsinaisen alueen puolustamisen hoitavat Naton isot jäsenmaat, esimerkiksi Britannia, Saksa ja Yhdysvallat.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur on sanonut Iltalehden haastattelussa, että Natossa ymmärretään täysin Suomen asema.
Naton huippukokouksessa heinäkuussa hyväksytään uusi Naton komentorakenne ja puolustussuunnitelma. Siinä saadaan selvyyttä myös näihin asioihin.
– Suomen maaraja Venäjän kanssa on valtavan pitkä. On selvää myös Natolle, että Suomen sotilaat tarvitaan Naton pohjoisen rajan puolustamiseen, Pevkur sanoi.
