Kokoomus on ennakkosuosikki eduskuntavaalien voittajaksi. Perussuomalaiset mielivät niin ikään hallitukseen. Kolmanneksi pyöräksi olisi tarjolla keskusta, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko vihjasi vaaliristeilyllä, että keskustalaiset eivät välttämättä painelekaan oppositioon.
Kolmen koplasta muodostuisi porvarihallitus, jolle RKP antaisi suomenruotsalaisen vivahteen.
Asiassa vain on yksi mutta ylitse muiden: kokoomus ja perussuomalaiset ovat täysin eri mieltä työperäisen maahanmuuton tarpeesta.
”Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä investointien, kasvun ja hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseksi”, kokoomus painottaa talousohjelmassaan.
Puolue haluaa Suomeen vuodessa 15 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa.
– Jos haluamme vauhdittaa taloutta, nostaa elintasoa ja pysäyttää velkaantumisen, se edellyttää työn tekijöitä, myös muualta maailmasta, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiteytti omiensa vaaliristeilyllä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on eri mieltä. Hän ei lämpene pieni- ja keskituloisten työperäiselle maahanmuutolle, koska kaikki maahanmuuttajat eivät elä yksin palkallaan ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat sosiaaliturvan etuuksia.
Helsingin Sanomien haastattelussa Purra sanoo, että suomalaisen yhteiskunnan on sopeuduttava väestön pienentymiseen ja vanhenemiseen ilman merkittävää lisäystä työperäiseen maahanmuuttoon.
Purran kanta ei ole uusi. Elinkeinoelämän keskusliiton seminaarissa hän pohti jo joitakin vuosia sitten, että aika hoitaa ongelman.
Ratkaisu tarkoittaisi sitä, että ihmiset jäisivät hoitamatta ja julkinen terveydenhuolto kriisiytyisi. Bussit ja raitiovaunut eivät liikkuisi, eivätkä ravintolat pyörisi. Eivätkä pyörisi rakennustyömaat ja telakat.
Sairaaloissa on jouduttu perumaan leikkauksia siksi, että sairaanhoitajia ei ole tarpeeksi. Koulutetusta terveydenhuollon työvoimasta käydään ankaraa kansainvälistä kilpailua.
Suomi jää kilpailussa jäännössijoille kuin sinivalkoiset mäkihyppääjät Keski-Euroopan mäkiviikolla, ellei lääkäreitä ja hoitajia aleta tosissaan houkutella tänne töihin. Nostalginen puhe pohjoismaisen hyvinvointivaltion saavutuksista ei paljon lämmitä, jos työikäiset ihmiset kuolevat hoitojonoihin ja vanhukset ruuhkauttavat päivystykset.
Työntekijöiden mukana saapuvat totta kai perheet. Kouluissa kasvaa S2-oppilaiden määrä entisestään. Ongelmia seuraa, mutta ne ovat ratkaistavissa.
Toinen vaihtoehto on karu: ihmiset jäävät hoitamatta ja Suomen talous kuihtuu.
Kiistakysymys työperäisestä maahanmuutosta ratkaisee, voivatko kokoomus ja perussuomalaiset istua samassa hallituksessa. Jommankumman – Orpon tai Purran – on syötävä sanojaan.
Jos kokoomus on eduskuntavaaleissa suurin puolue, Orpo sanelee tässä asiakysymyksessä ehtonsa Purralle, joka ottaa tai jättää ne.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan pieni- ja keskituloisille aloille, kunhan työvoimalle on aito kysyntä eikä työehtoja poljeta.
Miten tähän on tultu? Vastaus on suhteellisen yksinkertainen. Suomalaiset ovat lakanneet lisääntymästä riittävästi.
Syntyvyys on romahtanut 2010-luvun alun jälkeen. Vuonna 2022 syntyi vain 45 000 lasta. Määrä oli Tilastokeskuksen mukaan pienin yli 150 vuoteen.
Mikään yhteiskunta ei kestä syntyvyyden romahdusta. Modernissa yhteiskunnassa tarvitaan työntekijöitä eri aloille. Leimaava puhe sosiaaliturvan saajista on harhaanjohtavaa. Monen työ tukee sitä kaikkein tuottavinta työtä.
