Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin show Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ympärillä sai jälleen uusia vivahteita sunnuntaina. Erdoğan vihjasi uutistoimisto Reutersin välittämällä videolla, että Turkki saattaa näyttää vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle ennen Ruotsia.
– Saatamme antaa erilaisen viestin Suomesta. Ja kun annamme tämän erilaisen viestin koskien Suomea, Ruotsi järkyttyy. Mutta vain jos Suomi ei tee samaa virhettä (kuin Ruotsi), Erdoğan sanoi videolla.
Turkin ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu lisäsi vettä myllyyn maanantaina sanomalla, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia voidaan arvioida erillään, jos niin halutaan. Tämä vaatisi Çavuşoğlun mukaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin sekä Naton päätöksen asiasta – mitä se sitten tarkoittaakin.
Meillä Turkin viimeisimpään vetoon on suhtauduttu rauhallisesti, kuten kuuluukin. Turkin presidentillä on ollut omat kuvionsa koko Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien ajan. Ei ole kovinkaan paljon – ainakaan vielä – viitteitä siitä, että asiat etenisivät ennen Turkin vaaleja.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi maanantaina, että Turkin puolesta on väläytelty, että vaihtoehtoinen aikataulu voisi olla hoitaa ratifiointi jo ennen Turkin vaaleja.
Pessimisti ei pety tässäkään asiassa. Näillä näkymin Turkin vaalit ovat toukokuussa. Erdoğanilla ja puolueellaan ei ole ennen vaaleja juurikaan liikkumatilaa Suomen, eikä varsinkaan Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen. Tämä johtuu opposition paineesta, se on moittinut Erdoğania liian lepsuksi Nato-laajentumisen suhteen.
Joka tapauksessa Suomesta oltiin jo heti sunnuntaina Turkkiin yhteydessä tasavallan presidentin kanliasta ja ulkoministeriöstä. Haavisto kertoi maanantaina, että Turkin ulkoministeriöstä haluttiin varmistaa, että onko Erdoğanin sunnuntaina lausuma asia ymmärretty oikein. Ulkoministeri Çavuşoğlu antoi vahvistuksen ja sanoi Haaviston mukaan, että ratifioinnista on käyty jo keskustelua.
Sekä presidentti Niinistö että ulkoministeri Haavisto toistivat maanantaina Suomen virallisen kannan. Se on edelleen, että Suomi ja Ruotsi ovat menossa yhtä jalkaa kohti Natoa.
Haavisto sanoi kuitenkin, että "nyt puhutaan ratifioinneista ja tämä on edistysaskel". Tämä on asian ydin.
Paine Turkkia kohtaan on kasvanut ja kasvaa niin Naton kuin sen tärkeimmän maan, Yhdysvaltojenkin taholta: kohta Ankaran pitää olla valmis päätöksiin. Yhdysvallat on ajanut vahvasti Suomea ja Ruotsia yhtäaikaisesti Natoon.
Suomen ja Ruotsin eriyttäminen ratifioinneissa voi olla vielä yksi Erdoğanin keino viivyttää prosessia.
Voidaan tosin sanoa, että Suomen ja Ruotsin välillä on myös asiallisia eroja, jotka vaikuttavat Turkin asenteeseen. Tällainen on erityisesti suhde terroristijärjestöksi luokiteltuun Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon. Joka tapauksessa sekä Suomi että Ruotsi täyttävät kirkkaasti Naton kriteerit.
Mikäli tämä viimeisin episodi kääntyisikin niin, että Turkki ratifioi Suomen ensin, pitää Suomen hoitaa oma eduskuntakäsittely samantien alta pois ja mennä Natoon. Tämä tietysti, jos Unkarikin on ratifioinut jäsenyytemme – siellä ei ole ainakaan tiedossa olevia ongelmia ole.
Totta kai Suomen ja Ruotsin olisi syytä mennä Naton samaan aikaan. Sen puolesta puhuvat niin sotilaalliset kuin poliittisetkin syyt.
Me olemme kuitenkin etulinjan maa Venäjän suuntaan, meidän on pystyttävä tekemään tarvittaessa oma turvallisuusratkaisumme. Mikään ei viittaa siihen, etteikö Ruotsikin olisi ennemmin tai myöhemmin Natossa
