Politiikka|Pääministeri
Yliopistonopettaja Martti J. Kari ei näe, että pääministeri olisi aiheuttanut toiminnallaan vaaraa valtion turvallisuudelle.
Yliopistonopettaja, entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja eversti evp. Martti J. Kari ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Rio Gandara / HS
Liisa Niemi HS
Voiko valtion turvallisuudelle koitua haittaa siitä, että valtion johtoon kuuluva henkilö on yksityiselämässään humalassa?
”Ei se turvallisuuden kannalta ainakaan myönteinen asia ole”, sanoo turvallisuusasiantuntija, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.
Limnéll on myös kokoomuspoliitikko. Hän toimii Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtajana.
Limnéll ei kommentoi Sanna Marinin (sd) juhlintaan liittyviä riskejä vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Pääministeri Marinin (sd) juhlinta viihdemaailman henkilöiden kanssa on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun sosiaalisessa mediassa alkoi liikkua yksityisjuhlissa kuvattuja videopätkiä.
Videot ovat herättäneet kysymyksiä pääministerin harkintakyvystä, päihteiden käytöstä ja turvallisuudesta.
Lue lisää: Pääministerin bilevideot ovat peräisin julkkiskuvaajan ”juhlatililtä” – tämä videoista tiedetään
Limnéllin mukaan valtiojohdon yksityiselämässä turvallisuuden kannalta riskejä ovat tilanteet, joissa valtion turvallisuuteen liittyvää tietoa voi päätyä väärille tahoille tai vääriin käsiin.
Jarno Limnéll. Kuva: Rio Gandara / HS
”Täytyy muistaa, että Suomi ja Suomen korkean tason poliittiset päättäjät kiinnostavat ulkomaisia tiedustelupalveluita. Tiedustelussa kerätään tietoa eri lähteistä, ja harmittomaltakin tuntuva tieto voi olla tärkeää ulkomaiselle tiedustelupalvelulle. Eturivin päättäjiä seurataan tarkasti Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin aikana”, Limnéll sanoo.
Yliopistonopettaja, entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja eversti evp. Martti J. Kari ei näe, että pääministeri olisi aiheuttanut toiminnallaan vaaraa valtion turvallisuudelle.
”En näe suurta vaaraa tässä asiassa. Kyllähän meillä valtion eri organisaatioiden turvallisuushenkilöt ovat varmaan tarkkana tällä hetkellä. En usko, että tässä ollaan millään tavalla huonossa tilanteessa”, hän sanoo.
Ylipäätään Kari ei juurikaan näe riskitekijöitä siinä, miten valtiojohto käyttäytyy yksityiselämässään.
Karin mukaan valtion turvallisuudesta vastaavat organisaatiot ovat kartoittaneet tarkkaan, millainen toiminta poliittisten päättäjien yksityiselämässä voi altistaa esimerkiksi sille, että heidän hallussaan oleva keskeinen valtion turvallisuutta koskeva salainen tieto ei esimerkiksi päädy vääriin käsiin. Turvallisuuteen vaikuttavat asiat käydään myös tarkkaan läpi valtiojohdon kanssa.
Valtiojohdolla ei siis pitäisi olla tietämättömyyttä esimerkiksi sen suhteen, millaisia välineitä on käytettävä arkaluontoisista asioista viestittäessä tai millaisista asioista voidaan esimerkiksi puhua puhelimessa.
Martti J. Kari. Kuva: Antti Hämäläinen
”Uskon, että tässä on skarpattu etenkin nyt, kun on ollut tämä niin sanottu vaarojen kevät, kun lähdettiin [sotilasliitto] Natoon”, Kari sanoo.
”Johtomme tietää, millä oksalla piru istuu.”
Kari huomauttaa myös, että vaikka salassa pidettävää tietoa päätyisikin vääriin käsiin, mahdollinen vuotaja saataisiin todennäköisesti nopeasti kiinni.
”Yksi meidän vahvuuksistamme on se, että Suomi on pieni maa. Melkein kaikki tuntevat tai tietävät toisensa yhden tai kahden pompun kautta. Jos jostain vuotaa jotain, niin aika nopeasti se vuotaja löytyy ja vuotoon puututaan.”
Vapaa-ajalta kuvattua videomateriaalia voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi kiristysvälineenä arkaluontoisen tiedon haalimiseksi.
Limnéllin mukaan ulkomaalaiset tiedustelupalvelut käyttävät myös kiristämistä keinovalikoimassaan.
Käytännössä kaikki sellainen käyttäytyminen, joka antaa mahdolliselle kiristävälle taholle vipuvartta vaikuttaa kohdehenkilön toimintaan, on riskialtista, hän sanoo.
”Se voi olla jotain noloa toimintaa tai jotain sellaista, jota ei haluta julkisuuteen. Jotain sellaista, mikä voi pilata maineen tai asettaa esimerkiksi henkilön harkintakyvyn julkisesti kyseenalaiseksi.”
Karin mukaan esimerkiksi venäläiset tiedustelupalvelut käyttävät tiedustelussaan kompromat-materiaalia. Kompromat-materiaalilla tarkoitetaan esimerkiksi epämiellyttävistä ja julkisuuteen tullessaan haitallisista tilanteista kuvattua videomateriaalia, jota voidaan myöhemmin käyttää kiristykseen. Kiristäminen on tiedustelupalveluille yksi tapa saada värvättyä agentteja, eli ihmisiä, jotka tuottavat tietoa tiedustelupalveluille.
”Materiaali voidaan tuoda esiin vaikkapa 5, 10 tai 15 vuoden päästä, kun operatiivinen tarve materiaalin käyttöön syntyy”, Kari sanoo.
Kari ei näe, että esimerkiksi pääministeristä kuvattuja juhlintavideoita voitaisiin käyttää tällaiseen tarkoitukseen.
”Suomessa, jos pääministeri bilettää, niin pääosa kansasta on sitä mieltä, että entäs sitten.”
Kari on enemmän huolissaan siitä, että kiristysmateriaalia on nykyään aiempaa helpompaa luoda deep fake -teknologian avulla. Deep fake -videoilla tarkoitetaan tietokonemallinnettuja aidon näköisiä videoväärennöksiä, joissa tunnettu henkilö sanoo tai tekee asioita, joita ei oikeasti ole tehnyt.
”Eli vaikka kiristyksen kohteena oleva henkilö ei ole välttämättä tehnyt mitään, voidaan tuottaa video, joka julki tullessaan voisi tuhota ihmisen uran”, Kari sanoo.
”On todella haastava paikka poliittiselle päättäjälle tai talouselämän ihmiselle päättää, mitä tekee, jos häntä kiristetään deep fake -videolla.”
Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen kertoi torstaina Ilta-Sanomille, että pääministeri Marin oli videoille päätyneen juhlaillan aikana turvamiesten valvonnan alla.
”Kun on kyse pääministerin yksityiselämästä, niin yleisesti voidaan todeta, että me pystymme riittävällä tasolla arvioimaan kunkin tilanteen uhkatason. Meillä on käsitys siitä, minkä tyyppisestä tilanteesta on kysymys, ja jos on olemassa tällaisia tilaisuuksia, ystäviä tai viiteryhmiä, joissa joko juhlitaan tai eletään muuten normaalia arkea ja tavataan toisiaan. Niissä turvallisuuden tasosta pystytään huolehtimaan riittävällä tavalla”, Kurvinen kommentoi lehdelle.
Kurvisen mukaan turvajärjestelyihin kuuluu myös sosiaalisen median ja siellä mahdollisesti tapahtuvien väärinkäytösten seuraaminen.
