Ahdistusoireet voivat olla hyvin fyysisiä. Fysioterapeutti Hanna Pohjola kertoo yksinkertaisen harjoituksen, jota jokainen voi kokeilla kotona.
”Saatamme elää keholla uudelleen traumaattisia tai muita vaikeita tilanteita. Kaikki elämän tapahtumat jäävät meihin asumaan,” Hanna Pohjola kertoo. Kuva: Shutterstock
Noora Valkonen
Uni ei tule, pää on sumuinen ja hartiat ovat aivan jumissa.
Monesti keho kertoo ensimmäisenä, ettei kaikki ole kohdillaan – nimittäin ihmisen mielessä.
Fyysiset oireet saattavat kertoa esimerkiksi kovasta psyykkisestä kuormituksesta, ahdistuksesta tai masennuksesta.
– Esimerkiksi ahdistusoireet voivat olla tosi fyysisiä. Keho ottaa kantaakseen sen, mitä mieli ei jaksa, fysioterapeutti Henna Pohjola Mehiläisestä sanoo.
Pohjola työskentelee työfysioterapeuttina, mutta hän on perehtynyt myös psykofyysiseen fysioterapiaan. Se perustuu muun muassa tietoon siitä, että esimerkiksi tunteet voivat näkyä kehossa.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa. Siihen liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta.
Ahdistuksen fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi
hikoilu
vapina
ahdistava tunne rinnassa
sydämentykytys
hengenahdistus ja
huimaus.
”
Kaikki elämän tapahtumat jäävät meihin asumaan.
Kehon hälytysmerkkejä
Mielen ongelmat voivat näkyä kehossa monin tavoin.
Hälyttäviä oireita ovat muun muassa
univaikeudet
vatsavaivat
yleinen rauhattomuus
päänsärky
ja muut kiputilat
sekä sykkeen kohoaminen pienessäkin rasituksessa tai ilman mitään rasitusta.
Oireet voivat kertoa siitä, että hermosto on ylivirittynyt eli sympaattinen hermosto on aktivoitunut.
”
Kaikki elämän tapahtumat jäävät meihin asumaan.
Fyysiset oireet voivat nousta myös jostain traumaattisesta kokemuksesta.
– Saatamme elää keholla uudelleen traumaattisia tai muita vaikeita tilanteita. Kaikki elämän tapahtumat jäävät meihin asumaan, Pohjola sanoo.
Traumaattisesta tapahtumasta muistuttavat tapahtumat, asiat tai mielikuvat – kuten jokin tietty haju – voivat herättää voimakastakin ahdistusta. Se vuorostaan aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisesta aiheutuvia oireita usein ihmisen tiedostamatta.
Keho voi herkistyä
Pohjola muistelee erästä naista, joka tuli kaksi vuotta työuupumuksen jälkeen hänen vastaanotolleen. Nainen oli käynyt terapiassa ja ollut pitkällä sairauslomalla.
Kaikki ei silti ollut kunnossa. Nukkuminen oli vaikeaa ja kivut vaivasivat.
Vaikka mieli oli alkanut toipua, keho ei ollut vielä täysin entisensä. Hermosto oli herkistynyt virittymään aktiiviseksi aiempaa herkemmin.
– Mieli voi ymmärtää, että tilanne ei ole sama kuin aiemmin, mutta hermosto vie takaisin samaan vanhaan tilanteeseen, Pohjola sanoo.
Vastaanottokäyntien aikana nainen tunnisti, että keho oli antamassa samoja viestejä kuin ennen uupumista.
– Siksi jarrujen painaminen, palautumiseen keskittyminen ja itsensä hoitaminen piti nostaa uudestaan jalustalle.
Oli löydettävä oma kuormituksen ja levon tasapaino juuri siinä hetkessä.
Kokeile rauhoittavia harjoituksia
Psykofyysisessä fysioterapiassa käytetään muun muassa erilaisia hengitys- sekä jännitys- ja rentoutusharjoituksia.
Kehollisilla harjoituksilla pyritään asettumaan nykyhetkeen. Tällä on tyypillisesti rauhoittava vaikutus.
– Jos ahdistaa, ei usein ole läsnä tässä hetkessä. Mieli vie menneeseen ja tulevaan, Pohjola sanoo.
Voit kokeilla harjoituksia itsekin esimerkiksi näin:
Istu tuolille niin, että jalkapohjasi ovat lattiassa. Paina oikeaa jalkapohjaa lattiaan voimakkaasti noin 20 sekunnin ajan. Rentouta sitten jalka ja pysähdy hetkeksi aistimaan kehon tuntemuksia. Voit tehdä harjoituksen myös toisella jalalla.
Ota napakka ote tuolin etureunasta. Vedä reunaa ja vie samalla hartiat hartiat napakasti kohti korvia. Jännitä 20 sekuntia ja vapauta. Pysähdy hetkeksi aistimaan kehon tuntemuksia.
Asetu selinmakuulle ja laita kädet vatsan päälle. Keskity kuulostelemaan ja tutkimaan, missä kohtaa kehossasi tunnet hengityksen. Voit kuvitella, että kämmenet ovat liikeanturit. Keskity aistimaan hengityksen aiheuttamaa liikettä.
– Kun kehon reaktiot rauhoittuvat, mielikin rauhoittuu. Keho viestii aivokuorelle, että nyt voit rentoutua. Olet turvassa, ei ole mitään hätää.
Lähteitä: Mehiläinen, Terveyskirjasto
Lue lisää: Asiantuntija vinkkaa, millainen liikunta oikeasti vähentää stressiä – kuntosalilla voi saada stressikäyrän myös nousuun
Lue lisää: Asiantuntija kertoo 8 hälytysmerkkiä, joista voi tunnistaa haitallisen stressin – etenkin yksi oire kertoo, että sitä on ihan liikaa
Lue lisää: Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa
