Siveyspoliisin lakkauttaminen on hallinnolta myönnytys, mutta voi olla mielenosoittajille ”liian vähän liian myöhään”, sanoo professori Hannu Juusola.
Ranskalainen mielenosoittaja pitelemässä kuvaa Mahsa Aminista, jonka kuolema siveyspoliisin käsissä laukaisi mielenosoitusten aallon Iranissa. Kuva: Alain Pitton / NurPhoto / ZUMA Press
STT, Maiju Ylipiessa, Elias Peltonen
Iranin yleisen syyttäjän Mohammad Jafar Montazerin mukaan maan siveyspoliisi on lakkautettu, kertoi iranilainen uutistoimisto Isna viikonloppuna.
Uutistoimiston mukaan Montazerilta oli kysytty tiedotustilaisuudessa, miksi siveyspoliisin toiminta oli keskeytetty.
– Siveyspoliisilla ei ole mitään tekemistä oikeuslaitoksen kanssa, sanoi Montazeri ja kertoi sen olevan lakkautettu.
Lakkauttaminen on hallinnolta selvä myönnytys, mutta mielenosoittajille mahdollisesti liian pieni sellainen, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
– Se on ensimmäinen merkki siitä, että Iranin johto on valmis tekemään jonkinlaisia myönnytyksiä, Juusola sanoi STT:lle sunnuntaina.
Iranissa on ollut suuria mielenosoituksia syyskuun puolivälistä lähtien. Mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen, kun ”väärin puetun” hijabin vuoksi pidätetty Iranin kurdinainen Mahsa Amini kuoli siveyspoliisin käsissä.
Poikkeuksellisen laajalle levinneet mielenosoitukset ovat muotoutuneet yleisemmiksi hallinnonvastaisiksi protesteiksi. Juusolan mukaan suuri kysymys onkin se, riittääkö siveyspoliisin lakkauttaminen enää mielenosoittajille.
– Vaateet, mitä mielenosoittajat esittävät tässä vaiheessa, ovat paljon suurempia kuin pelkästään naisten pukeutumiseen liittyvien säädösten muuttaminen, Juusola sanoo.
– Tässä on hallinnon perspektiivistä vaara, että tämä on liian vähän liian myöhään.
Huivin käyttöä koskeva laki tarkastelussa
Siveyspoliisin tehtäviin on kuulunut muun muassa valvoa naisten hijab-huvien käyttöä. Sen lakkauttamisen myötä huivipakon valvonta siis ainakin vähenee, minkä kautta pakko tulee luultavasti välillisesti heikkenemään, Juusola arvioi.
– Jos enemmän ja enemmän iranilaisista naisista ei sitä noudata, pidemmän päälle hallinnolla on tavattoman vaikeaa pitää yllä pakkoa, Juusola sanoo.
Juusolan mukaan siveyspoliisin näkyvyys on jo aikaisempien tietojen mukaan vähentynyt mielenosoitusten aikana.
Yleinen syyttäjä kertoi myös maan parlamentin ja oikeuslaitoksen tarkastelevan lakia, joka vaatii naisilta pään peittämistä.
Seuraavien viikkojen aikana odotetaan päätöstä siitä, tehdäänkö 1980-luvun alussa säädettyyn lakiin muutoksia tai jopa kumotaanko se. Juusolan mukaan lakimuutos olisi huomattavasti järeämpi asia kuin siveyspoliisin lakkauttaminen.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tietoa siitä, aiotaanko lakia tosiasiassa muuttaa.
Siveyspoliisi perustettiin 2000-luvulla
Hijab-huivin käyttö tuli Iranissa pakolliseksi 1980-luvulla.
Nyt lakkautettu Gasht-e Ershad -siveyspoliisi perustettiin vuosituhannen alussa tiukempaa linjaa ajaneen presidentti Mahmud Ahmadinejadin kaudella. Tätä ennen siveyspoliisin virkaa olivat toteuttaneet muut toimijat.
Siveyspoliisin tehtävänä on ollut valvoa sitä, että pukeutumiseen liittyviä koodeja noudatetaan ja rangaista niitä, jotka eivät sitä tee, Juusola sanoo.
Vuonna 2013 Iranissa valittiin presidentiksi maltillisempi Hasan Ruhani. Ruhanin aikakaudella naisten pukeutumisnormit Iranissa löyhenivät hieman.
Nykyinen konservatiivipresidentti Ebrahim Raisi on vaatinut paluuta tiukempaan naisten pukeutumiseen puuttumiseen ja vaati ”kaikkien valtion instituutioiden valvovan huivilakia”. Juusolan mukaan siveyspoliisin valtaoikeudet kasvoivat erityisesti sen jälkeen, kun Raisi viime vuonna nousi presidentiksi.
