Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt lykätä lastenhankintaa tai päättää pysyä lapsettomana ovat epävarma elämäntilanne sekä halu säilyttää nykyinen elämäntapa.
Suomessa syntyy monen mielestä liian vähän vauvoja. Työikäisiksi varttuneena heille kasaantuu suuri taloudellinen ja hoivavastuu suuresta määrästä ikääntyviä kansalaisia.
Vuonna 2010 syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisuusluku oli 1,87 lasta naista kohden ja vuonna 2019 se oli pudonnut 1,35:een.
Erityisesti alle 30-vuotiaat lykkäävät nyt ensimmäisen lapsen hankintaa. Myös lasten määrä perheissä on vähentynyt.
Päätös lasten hankkimisesta tai lapsettomana elämisestä kuuluu ainoastaan yksilöille itselleen. Tähän päätökseen vaikuttavia tekijöitä Helsingin yliopiston tutkijakollegium on tutkinut (siirryt toiseen palveluun).
Epävarma taloustilanne ei houkuta lastentekoon
Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa tunnistettiin kolme pääasiallista syytä, joiden vuoksi lastenhankintaa lykätään tai lapsia ei haluta ollenkaan.
Yleisin syy oli epävarma elämäntilanne. Siihen liittyi muun muassa opintojen keskeneräisyys, taloudellinen epävarmuus sekä pohdinta työn ja lastenhoidon yhdistämisen haasteista.
Toiseksi yleisimmin mainittu syy oli elämäntyyli.
– Jotkut aikuiset eivät halunneet muuttaa nykyistä elämäntapaansa vaan mieluummin tehdä muita asioita elämässä kuin perustaa perheen, kommentoi tutkijatohtori Kateryna Golovina tiedotteessa.
Osa vastaajista myös koki, että heillä oli jo sopiva perhekoko.
Suhtautuminen työhön vaikuttaa lapsisuunnitelmiin
Epävarmuus oli harvemmin syynä lapsenhankinnan lykkäämiseen tai siitä luopumiseen niillä vastaajilla, joiden elämäntilanne oli vakaampi sekä niillä, jotka olivat vähemmän työorientoituneita ja käyttivät harvoin sosiaalista mediaa.
Sen sijaan työorientoituneemmat ja runsaasti sosiaalista mediaa käyttävät mainitsivat useammin elämäntapaan liittyvät mieltymykset syyksi lykätä lastenhankkimista. Tämä koski erityisesti naisia.
– Julkisuudessa on arvailtu, että sosiaalisen median leviäminen 2010-luvulla olisi yhteydessä syntyvyyden laskuun. Tässä osoitamme ensimmäistä kertaa kyselyaineistoilla, että yhteys on olemassa, sanoo Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch tiedotteessa.
Tutkimus perustuu Väestöliiton Perhebarometreihin. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita miehiä ja naisia.
Lue seuraavaksi:
Aapo ei halunnut lasta ilmastosyistä
