Ähtärissä asuvat isopandat Lumi ja Pyry ovat nuoria, ja mahdollisuudet luonnolliseen lisääntymiseen ovat professori Jukka Salon mukaan hyvät. Hänen mukaansa on pandavaihto-ohjelmien ansiota, että maailman pandapopulaatio on kaksinkertaistunut.
Urospanda Hua Bao, suomeksi Pyry, otti rennosti Ähtärissä vuonna 2018. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Mari Tuohiniemi STT
Pandojen palauttaminen Kiinaan juuri nyt, kun poikasten saaminen alkaa olla todennäköisempää, olisi pandojen suojeluun perehtyneen professori Jukka Salon mukaan viheliäistä.
Salo oli mukana, kun neuvotteluja käytiin Lumi- ja Pyry-isopandojen tulosta Ähtäriin. Hän on muun muassa vieraileva professori Perun valtionyliopistossa ja trooppisen biologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa, ja lisäksi hän tekee tutkimustyötä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön yhteydessä.
Salo muistuttaa isopandojen tulleen Suomeen suojelullisista syistä, ja siitä syystä hänen mielestään pandat pitäisi Suomessa pitää. Suomen ilmasto muistuttaa pandojen luonnollista ympäristöä Sichuanin maakunnassa Kiinassa. Siksi toiveissa on, että pandat lisääntyisivät täällä luonnollisesti.
Salo kertoo, että Kiinassa keskeinen ongelma pandojen tarhaamisessa ja luontoon palauttamisessa on se, että pandat on saatu lisääntymään pääosin keinosiemennyksellä.
”50–60 vuodessa keinosiemennyksellä alkaa olla perinnöllinen vaikutus populaatioon, ja luomulisääntyminen alkaa vaikeutua. Kiinalaiset tutkijat kiinnostuivat Suomesta ilmaston vuoksi. Täällä on kylmä talvi, lunta, ja kevään myötä tulee äkkiä valoa. Suomessa on mahdollisuus siihen, että pandat voisivat lisääntyä luomuna”, Salo sanoo.
Suomessa asuvilla Pyry- ja Lumi-pandoilla on Salon mukaan täydet mahdollisuudet saada aikaan jälkikasvua.
”Nämä pandat ovat nuoria. Pandojen sukukypsyys alkaa 8–10 vuoden iässä, mikä tällä pariskunnalla alkaa varsinaisesti vasta tänä keväänä ja kestää 15 vuotta eteenpäin.”
Professori Jukka Salo. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva
Salo muistuttaa, että Suomi on jo 25 vuoden ajan tehnyt Turun yliopiston kautta tutkimusyhteistyötä Sichuanin alueella, josta pandat tulevat. Hän mainitsee Turun yliopiston ja Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n yhteistyön, jonka myötä on muun muassa selvitetty pandan sopeutumista bamburavintoon.
”En kiellä, etteikö pandadiplomatiaa olisi olemassa. Pandojen Suomeen tulon taustalla ovat kuitenkin tutkimukseen liittyvät syyt.”
Pandat saapuivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Ähtäriin vuoden 2018 tammikuussa. Eläinpuistolla on ollut talousvaikeuksia jo kauan, ja pandojen mahdollinen palauttaminen on ollut otsikoissa myös esimerkiksi kesällä 2020.
Pandojen vuokrasopimusta olisi vielä kymmenen vuotta jäljellä. Eläinpuiston mukaan pandoista koituu vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kulut.
Jos pandat päädyttäisiin palauttamaan Kiinaan, se ei olisi ennennäkemätöntä. Kanada päätyi palauttamaan Calgaryn eläintarhassa olleet pandat vuonna 2020 takaisin Kiinaan, koska koronapandemia teki eläinten ruokkimiseen tarvittavan bambun hankkimisen liki mahdottomaksi. Pandat olivat eläneet Kanadassa vuodesta 2013, ja ne saivat Kanadan-vuosinaan kaksospennut.
”Palauttamiseen päädyttiin neuvottelujen jälkeen”, Salo kertoo.
Maailmassa elää Salon hiljattain saaman tiedon mukaan nyt noin 2 200 pandaa. Määrä on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta, jolloin pandoja oli jäljellä noin tuhat. Pandaa ei enää pidetä erittäin uhanalaisena lajina, vaan lajin uhanalaisuusluokkana on vaarantunut.
”Pandavaihto-ojelmien ja tutkimusyhteistyön kautta on saatu pandojen populaatio kasvamaan. Ilman sitä pandojen uhanalisuustilanne olisi surkea”, Salo sanoo.
