OP:n mukaan korkosuojaukset hyödyttävät vuoden loppuun mennessä jo noin sataatuhatta pankin asiasta. Nordean mukaan korkojen nousu koskee vasta puolta laina-asiakkaista.
Moni asuntovelallinen ei edes muista aikaa, jolloin korot eivät olisi olleet negatiivisia. Siksi nyt voi tuntua oudolta, että lainasta pitää maksaa muutakin kuin marginaali. Kuva: Petri Rotsten / HS
Anni Lassila HS
Suomen kahden suurimman pankin mukaan asuntolainojen korkojen ja muidenkin hintojen voimakas nousu ei vielä juurikaan näy pankkien lainatiskeillä.
Asuntolaina-asiakkaiden maksuvaikeudet eivät ole kasvaneet, eikä edes lyhennysvapaiden suosio ole noussut.
Sekä korkojen että energian hintojen nousu näyttää iskevän useimpiin kotitalouksiin vasta viiveellä. Korkojen tarkistusjakson pituus ja määräaikaiset sähkösopimukset lykkäävät ongelmia.
”Lyhennysjoustoa, joka on meillä useimpien asuntolainojen automaattinen ominaisuus, käytetään jopa vähemmän kuin ennen koronakriisiä”, sanoo Nordean kiinteistöluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Hän vertaa nykytilannetta pandemiaa edeltävään aikaan, koska koronakriisin alussa lyhennysvapaita tarjottiin aktiivisesti kaikissa pankeissa ja koko euroalueella lievittämään äkillisten rajoitusten ja niistä seuranneen työttömyyden kasvun vaikutuksia talouteen.
Tilanne on sama myös Osuuspankeissa. Lyhennysvapaiden kysyntä ei ole kasvanut, eikä maksuvaikeuksia ole toistaiseksi ilmaantunut.
”Ihmiset toki selvittävät, kyselevät ja pohtivat vaihtoehtoja”, henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi sanoo.
Pankinjohtajat löytävät tilanteen rauhallisuudelle myös hyviä perusteita.
Asuntolainojen yleisin viitekorko on noussut syksyllä nopeasti. Tällä viikolla korko nousi jo yli 2,6 prosentin, mutta perjantaina korko painui 2,556 prosenttiin. Koron nousu vaikuttaa lainasta maksettavaan korkoon vasta korontarkistuspäivän jälkeen.
Vuoden euribor-korkoon sidottujen lainojen korko tarkistetaan kerran vuodessa.
”Vuoden euribor nousi nollan yläpuolelle vasta huhtikuussa eli puoli vuotta sitten. Näin ollen arviolta noin puolella asuntolaina-asiakkaista koron nousu ei ole vielä vaikuttanut lainan korkoon lainkaan”, Nordean Pajala sanoo.
Sama ilmiö koskee myös sähkösopimuksia. Monilla paljon sähköä käyttävillä kuluttajilla on ollut kahden vuoden määräaikainen sopimus, ja sähkön hinnan nousu iskee vasta siinä vaiheessa, kun sopimuksen voimassaolo loppuu.
”Edellyttäen, että se on ostettu yhtiöltä, joka pysyy pystyssä”, Pajala sanoo.
Vuoden kuluessa jo kolme sähkönmyyntiyhtiötä on lopettanut toimintansa vararikon vuoksi.
OP:n Nurmen mukaan korkosuojaukset antavat jo nyt monille asiakkaille turvaa.
”Tähän mennessä noin 46 000 asiakasta hyötyy korkokatosta. Vuoden lopussa määrä nousee 100 000 asiakkaaseen”, Nurmi sanoo.
Asuntolaina-asiakas voi suojautua koron nousulta esimerkiksi korkokatolla, korkoputkella tai kiinteällä korolla. Suoja maksaa, mutta suojauksia sai vielä vuosi sitten varsin edullisesti, koska markkinoilla ei odotettu korkojen nousua.
Pankit hinnoittelevat suojaustuotteet markkinoiden koronvaihtosopimusten hintojen mukaan.
Nordean tekemän tutkimuksen mukaan kolme neljästä asuntolaina-asiakkaasta on varautunut jollain tavoin korkojen nousuun. Noin kolmanneksella on jokin korkosuojaustuote. Lopuilla on säästöjä ja sijoituksia korkojen nousun varalle.
”Pitää myös ottaa huomioon, että vain noin kolmasosalla suomalaisista on asuntolainaa ja suurella osalla summat ovat varsin maltillisia. Jos 70 prosenttia lainaa ottaneista on varautunut korkojen nousuun, meillä on ylipäätään noin kymmenen prosenttia suomalaisista, joille koron nousu voi olla vakavampi ongelma”, Pajala sanoo.
Suurimmat lainat ovat kasautuneet tyypillisesti kasvukeskusten lapsiperheille, jotka tarvitsevat perheelleen ison asunnon. Isoissa asunnoissa myös energian kallistuminen tuntuu eniten.
”Kokemuksen mukaan näillä kotitalouksilla on kuitenkin myös kohtuullisen hyvät puskurit. Työllisyystilanne on edelleen hyvä”, Pajala sanoo.
Hän arveleekin, että suurimmat ongelmat koskevat lopulta kasvukeskusten ulkopuolella asuvia, joilla tulotkin voivat olla pienemmät.
”Siksi on hyvä, että kun tulee haastavia kuukausia, asiakkailla on mahdollisuus käyttää asuntolainan lyhennysvapaata. Se on varaventtiili, joka tuo tarvittaessa arkeen joustoa”, Pajala sanoo.
Viisikymppistä tarkkailijaa saattaa nyt hieman ihmetyttää, miksi 10–20 vuotta nuoremmat tuntuvat ahdistuvan jo kahden prosentin koroista. Pankkien on kuitenkin Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan pitänyt testata asiakkaiden maksukyky kuuden prosentin korko-oletuksella ja enintään 25 vuoden laina-ajalla.
OP:n Nurmen mukaan stressitesteistä on pidetty kiinni ja maksuvaraa on arvioitu niin, että rahat riittävät elämän perusmenoihin.
”Mutta kun on tottunut siihen, että maksetaan matalamman korkotason mukaan, sopeutuminen korkeampiin korkoihin ei välttämättä ole helppoa. Osa on säästänyt mutta osalla matalissa koroissa saatu etu on mennyt uusiin menoihin”, hän sanoo.
Pajalan mukaan iso osa asiakkaista ei muista aikaa, jolloin korot eivät olisi olleet negatiivisia. Siksi nyt tuntuu oudolta, että lainasta pitää maksaa muutakin kuin marginaali.
”Pankeilla on nyt iso tehtävä valistaa asiakkaita, että asiakas ymmärtää, mikä korko on ja miten koron nousuun pitää varautua”, hän sanoo.
Sekä Nurmen että Pajalan mukaan on turha odottaa, että korkotaso ainakaan lähitulevaisuudessa tästä laskisi. Yli kuusi vuotta kestänyt negatiivisten korkojen kausi oli taloushistoriassa ainutlaatuinen ja epänormaali ajanjakso.
”Lähdetään liikkeelle koron käsitteestä: talouden normaaleihin lainalaisuuksiin kuuluu, että rahalla on hinta. Meidän ekonomistien näkemys on, että vuoden kuluttua ollaan suurin piirtein 2,5-prosentin tasolla.”
Myös OP:n ekonomistit ovat Nurmen mukaan ennustaneet, että korkotaso asettuisi vähän pidemmällä aikavälillä 2–2,5 prosentin tasoon.
Epävarmuus on kuitenkin suurta, ja korkomarkkinoilla odotukset heilahtelevat nyt hyvin voimakkaasti päivästä toiseen, joten toisenlainenkin kehitys on mahdollista.
