Main ContentPlaceholder
Jos olet menettänyt rahasi huijarille ja pankki ei korvaa, ei asiaa tarvitse viedä oikeuteen asti. Kevyempiä konsteja on tarjolla.
Epätoivoon ei ole syytä vajota, jos pankista tulee kieltävä korvauspäätös. Kuva: Motortion / Colourbox
Tuomas Linnake
Elämänsäästönsä pankkihuijarille menettäneistä suomalaisista on saanut lukea useampia tositarinoita viime aikoina. Ainia pankki ei suostu korvaamaan vahinkoa, mikä jättää uhrin henkisen ja taloudellisen tuskan keskelle.
Lue lisää: Yle: Pariskunta Honkajoelta menetti nettihuijauksessa 45 000 euroa – pankki ei korvannut
Lue lisää: Vantaalainen Mirja, 83, päätyi väärennettyyn nettipankkiin ja menetti 63 950 euroa – näin pankki kommentoi
Samalla huijaukset muuttuvat petollisemmiksi. Verkkopankkitunnukset ensin varastanut huijari pyrkii yhä useammin yksittäisen maksun sijaan rekisteröimään uhrin mobiilipankin itselleen, jolloin vahingot kasvavat huomattavasti suuremmiksi.
Mitä uhri voi sitten tehdä, jos pankista on tullut kieltävä vastaus vahingonkorvauksista? Yksi keino on valittaa asiasta finanssialan organisaatio FINEn pankkilautakuntaan. FINE on riippumaton asiantuntija, joka ratkaisee riitoja pankkiasioissa maksutta.
Ratkaisuissa on tärkeässä roolissa se, voidaanko uhrin käytöstä pitää törkeän huolimattomana. Jos uhri on toiminut törkeän huolimattomasti, vastuu vahingosta jää uhrille, muussa tapauksessa enimmän vastuun kantaa pankki. Petostorjunnan asiantuntija Elias Alangon mukaan lautakunta on tässä usein uhrin puolella.
– Jos kuluttaja saa tekstiviestin, jossa olevan koodin syöttäminen jonnekin mahdollistaa mobiilitunnistusvälineen aktivoinnin ilman ihmisen ymmärrystä, niin eihän sitä voida pitää törkeänä huolimattomuutena, Alanko summaa lautakunnan yleisen asenteen.
Lue lisää: Nettihuijari vei rahat – kuka maksaa?
Jokainen valitus käsitellään omana tapauksenaan, eivätkä lopputulokset aina ole uhrille mieluisia. FINE on kuitenkin helpompi ja ilmainen vaihtoehto sille, että veisi asian käräjäoikeuteen.
Alangon mukaan pankit mainitsevat korvauspäätöksissään uhrin valituskeinoista. Silti FINE voi olla monelle vieras. Ilta-Sanomiin otti hiljattain yhteyttä eräs pankkihuijauksen uhri, joka ei ollut harkinnut FINEen valittamista ja oli mahdollisuudesta iloisesti yllättynyt.
Elias Alanko toivoo yhteiskunnan taipuvan parempaan tietojenvaihtoon pankkien kesken petosten estämiseksi. Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Lautakunnan ratkaisut ovat suosituksia. Ne eivät sido pankkia palauttamaan uhrin menettämiä rahoja. Yleensä pankit kuitenkin noudattavat FINEn ratkaisuja.
Voisi kuvitella, että huijausten yleistyessä uhri joutuu yhä useammin yksin kielteisen korvauspäätöksen kanssa, kun ”hänen pitäisi jo tietää paremmin”. Alangon mukaan FINEn viimeaikaiset ratkaisut eivät kuitenkaan puolla tätä näkemystä.
– Kun näitä ratkaisuja katsoo, tuli sellainen olo, että niissä on kuitenkin sitä maalaisjärkeä käytetty.
”
Kun näitä ratkaisuja katsoo, tuli sellainen olo, että niissä on kuitenkin sitä maalaisjärkeä käytetty.
Toinen reitti on Kuluttajariitalautakunta, jonka ratkaisut eivät myöskään ole sitovia, mutta joita yleensä noudatetaan. Tosin FINE ei anna ratkaisua sellaisessa asiassa, joka on vireillä tai ratkaistu kuluttajariitalautakunnassa, eikä anna ratkaisusuositusta asiassa, joka on tai on ollut tuomioistuimen käsiteltävänä.
Sekä FINE että kuluttajariitalautakunta ovat kuluttajalle ilmaisia. Ratkaisun saaminen voi kestää vuosia, mutta Alanko suosittaa silti kokeilemaan.
– Se kortti kannattaa ehdottomasti käyttää, jos kokee pankin ratkaisun epäoikeudenmukaisena.
”
Se kortti kannattaa ehdottomasti käyttää, jos kokee pankin ratkaisun epäoikeudenmukaisena.
Pankeista voi myös tiedustella mahdollisuutta asettaa tilin käytölle rajoituksia. Käytännöt vaihtelevat pankista toiseen. Alanko kuitenkin muistuttaa ilmeisestä ongelmasta: jos rikollinen pääsee käsiksi verkkopankkiisi nimissäsi, hänen voi olla mahdollista poistaa näitä rajoituksia ja siirtää sitten kaikki rahat itselleen.
Jos rikollinen saa rekisteröityä uhrin mobiilipankin itselleen, jolloin edes pankin viralliset vahvistuspyynnöt eivät tavoita uhria.
Alanko ehdottaa pankeille, että perinteisiin paperisiin tunnuslukutaulukoihin luottavat ja mobiilisovelluksia välttelevät asiakkaat voisivat asettaa eston sovellusten käyttöönotolle verkossa.
– He voisivat ilmoittaa pankille, että ”minä en halua käyttää tuommoista mobiilisovellusta”, Alanko esittää.
Silloin huijari ei pystyisi edes yrittämään mobiilipankin aktivoimista itsepalveluna, vaan aktivointi vaatisi käynnin konttorissa.
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
Alangon mukaan pankkihuijausten ongelmaa pahentaa vuosikymmenen alussa voimaan tullut reaaliaikainen maksaminen eurooppalaisen SEPA-asetuksen seurauksena. Siinä missä uhrilla oli aiemmin tunteja aikaa estää väärät siirrot tililtä, nyt puhutaan jopa vain minuuteista.
– Petostorjujat varoittivat, että reaaliaikainen maksaminen tuo mukanaan myös lieveilmiön, jossa petoksellisesti siirrettyjen varojen takaisin saaminen vaikeutuu huomattavasti, Alanko muistaa.
Samalla hän ymmärtää tarpeen tasapainotella reaaliaikaisen maksamisen hyötyjen ja haittojen välillä.
Asiantuntija toivoo pankeilta lisää satsauksia petoksentorjuntajärjestelmiin, jotta väärät siirrot huomattaisiin automaattisesti entistä useammin. Hän näkee myös yhden kääntämättömän kortin. Alangon mukaan on paikallaan pohtia, joko olisi aika sallia pankkien välinen tiedonvaihto petosmaksujen torjumiseksi.
Nykyään pankkisalaisuus rajoittaa merkittävästi tiedonvaihtoa. Jos yksi pankki saa tietoonsa tilinumeron, jolle maksetaan huijausmaksuja, ei pankki voi tuosta vain jakaa tietoa muiden pankkien kanssa.
– Yhteiskunnan on tehtävä se valinta, että onko mahdollista raottaa pankkisalaisuutta, jos sillä kyettäisiin petoksia paremmin torjumaan.
Toistaiseksi halua tähän muutokseen ei ole löytynyt.
