Suomalaiset säästävät nyt palveluista. Esimerkiksi kampaajat ovat huomanneet asiakkaiden vähenemisen. Palvelualan yrittäjien suhdanneodotukset ovat nyt alempana kuin pahimpaan korona-aikaan.
Keskiviikkoaamuna parturi-kampaaja Laura Piirosen liike Riihimäellä on tyhjä. Asiakas on perunut hetki sitten. Toista ei ihan heti saa tilalle.
Piironen on vienyt lapset aamulla kiireellä päiväkotiin ja ajanut viidenkymmenen kilometrin matkan töihin. Nyt edessä onkin tyhjää aikaa, eikä se ole yrittäjän näkökulmasta hyvä.
Samaa tapahtuu yhä useammin: peruutuksia, halvempaan palveluun vaihtamista, harvemmin käymistä.
Tällä hetkellä moni asiakas odottaa ensin sähkölaskua ja katsoo sitten, mihin on varaa. Ensimmäisenä tingitään usein juuri kampaamoista ja kauneudenhoidosta.
Vielä viime vuonna ihmiset käyttivät korona-aikana kertyneitä säästöjään, sanoo Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen. Nyt säästöjen vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen alkaa hiipua.
– Kotitalouksien perustilanne alkaa näkyä, ja sitä kautta kulutuskin vähenee. Kyse on ennen kaikkea siitä, että käytössä olevat tulot vähenivät, Heiskanen selittää.
OP ennustaa, että yksityisessä kulutuksessa nähdään tänä vuonna yhden prosentin lasku.
”Kyllä tämä sinnikkyyttä vaatii”
Helmikuussa julkaistavan pk-yritysbarometrin mukaan palvelualan yrittäjien suhdanneodotukset tulevalle vuodelle ovat painuneet alemmaksi kuin pahimpaan korona-aikaan, kertoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.
Palvelualan yrityksiä jäytää nyt sekä epävarmuus että heikentynyt taloustilanne. Osa otti lainaa korona-ajasta selvitäkseen, nyt lainojen korot nousevat. Samaan aikaan yrityksen kulut nousevat ja kuluttajien luottamus on ennätyksellisen alhainen.
– Ennen käytiin kuuden viikon välein, nyt kuuden kuukauden välein. Asiakkaat ottavat myös edullisempia palveluita kuin ennen. On aika iso lovi budjettiin, kun kolmen tunnin värjäyksiä vaihdetaan pelkkiin latvojen tasauksiin, Laura Piironen kertoo.
Myös tuotemyynti laahaa. Kolmenkympin shampoopullon korvaa nyt usein markettituote.
Piironen on toiminut kampaamoyrittäjänä 12 vuotta eikä ole ennen kohdannut vastaavaa.
– Olen kasvanut yrittäjäksi yrittäjäperheessä. En ihan pienestä hetkahda, mutta kyllä tämä sinnikkyyttä vaatii, hän sanoo.
Nyt viikot venyvät 60-tuntisiksi, sillä iIlalla Piironen menee someen ja markkinoi yritystään. Uusia asiakkaita on pakko löytää. Omaa itseään on täytynyt pistää uudella tavalla peliin.
”Ulkonäköön satsaamista häpeillään”
Suomalaiset pitävät kauneudenhoitoa usein turhimpana kulutuskohteena, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Esteettiset asiat, oma hyvinvointikin, koetaan Suomessa usein luksuksena.
Suomalainen paradoksi on, että kodin ja ympäristön laittaminen on arvostettua, omaan itseen satsaaminen ei.
– Sisustuksella tai talon kunnostuksella saa kehuskella, mutta kauniiseen ulkonäköön satsaamista häpeillään ja se koetaan turhamaisena tuhlaamisena.
Nuoret ovat tottuneempia käyttämään kauneuspalveluja. Jos täytyy säästää, opetellaan laittamaan kynsiä tai värjätään kaverin tukka. On myös hienoa osata tehdä itse. Säästämisessä yhdistyykin tee se itse -kulttuurin ihailu ja tiukka talous.
Kuluttajatutkimuksen puolella katsotaan kokonaiskuvaa. Yksi tapa tinkiä palveluista on vaihtaa edullisempaan vaihtoehtoon tai harventaa käyttöväliä. Esimerkiksi pikaruokaravintolat eivät välttämättä kärsi niin paljon taantumassa, koska kalliimmista ravintolapalveluista siirrytään edullisempiin.
Nyt moni pohtiikin, mihin rahansa laittaa. Alla olevalta videolta voit katsoa, mistä riihimäkeläiset tällä hetkellä säästävät.
Pahimmillaan kansantalouden noidankehä
Huolestuttava skenaario on, että palveluiden kysynnän väheneminen johtaa työttömyyden kasvuun. Se taas johtaa palveluiden kysynnän entistä voimakkaampaan supistumiseen, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen kertoo.
Toistaiseksi tilanne näyttää Määttäsen mukaan aika hyvältä. Tämä vuosi on ratkaiseva. Nyt nähdään, saadaanko inflaatio hallintaan ja miten työllisyys kehittyy.
– Vielä ei tarvitse olla kovin huolestunut. Työllisyys on hyvällä tasolla ja talous käy toistaiseksi aika lailla täysillä. Hyvän työllisyystilanteen ansiosta monilla työttömäksi jäävillä on edelleen hyvät mahdollisuudet työllistyä pian uudestaan.
Palvelut tuotetaan ja niitä käytetään pääosin kotimaassa.
– Siinä mielessä palvelukysyntä on erityisen tärkeää työllisyyden näkökulmasta, mutta koko talouden työllisyyden kannalta ei välttämättä ole niin merkitystä, työllistävätkö isommat vai pienemmät yritykset.
Hetki omaa aikaa
Piirosella käy vakioasiakkaita, valtaosa ruuhkavuosiaan eläviä 25–40-vuotiaita naisia. Kampaajalla käynti on monen omaa aikaa ja tilaisuus kertoa asioitaan.
Piiroselle se tarkoittaa, että työstä on tullut entistä henkilökohtaisempaa. Asiat, joista jutellaan, ovat entistä rankempia. Rahapulaa, avioeroja ja sitä, antaako sähkölaskun mennä perintään kampaajakäynnin takia.
– Ennen puhuttiin lapsista ja koirista. Nyt heti kun ihminen istuu tuoliin, alkavat rankatkin tarinat. Monelle olen ainoa vieras ja neutraali ihminen, jolle voi kertoa, miltä oikeasti tuntuu. Toisaalta on ihanaa, jos ihminen saa tukan kuntoon ja huolta pienemmäksi.
