Suomi ja Turkki ovat edelleen puheväleissä, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa.
– Yhteydenpito jatkuu eri reittejä, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan Suomen tai Ruotsin Nato-tie ei ole katkennut. Hän ei kuitenkaan usko Nato-jäsenyyden toteutuvan ennen Turkissa toukokuussa pidettäviä vaaleja.
Haavisto toivoo, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyä Natoon jo ennen kesällä Vilnassa pidettävää Naton huippukokousta. Otollinen aikaikkuna avautuisi Turkin vaalien jälkeen.
Viestitty ”insidenteistä”
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti Tukholmassa tapahtuneen Koraanin polttamisen jälkeen, että neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä on tällä erää jäädytetty.
Haavisto sanoi puhuneensa Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa viimeksi maanantaina.
– Çavuşoğlu oli järkyttynyt Tukholman tapahtumista, Koraanin poltosta. Järkytys oli varmasti aivan aitoa, Haavisto sanoi.
– Yleensä aina kun jotain tapahtuu, olen pirauttanut tai hän on pirauttanut minulle päin, Haavisto sanoi suhteestaan Turkin ulkoministeriin.
Turkin rooli Ukrainassa
Suomen ja Turkin kahdenväliset suhteet ovat Haaviston mukaan normaalit. Haavisto kertoo Suomen alleviivanneen Suomen turvallisuustilannetta Turkille.
– Meidän tilanne on viestitty aika selvästi. Olemme suuri avunantaja Ukrainalle. Itämeren alueella on ollut insidenttejä, kuten kaasuputkiräjähdys, Haavisto sanoi.
Haavisto toisti virallisen kannan Kurdistanin työväenpuolueesta PKK:sta terroristijärjestönä. Hän vältti Turkin toimien arvostelemista Ylen haastattelussa.
– Turkkilaista äänestäjää kiinnostaa Turkin turvallisuus, Haavisto arvioi Turkin vaaleja ja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten merkitystä niille.
Haavisto korosti Turkin rakentavaa roolia Venäjän ja Ukrainan konfliktissa. Turkki on muun muassa kätilöinyt Mustanmeren viljanvientisopimuksen. Haavisto myös toi esiin Turkin Ukrainalle antaman tuen.
Luottaa USA:han
Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja keskeisten EU-maiden Suomelle antamat lupaukset turvallisuudesta ovat edelleen voimassa. Suomea ei voi sotilaallisesti uhata ilman, että Yhdysvallat puuttuu tilanteeseen, Haavisto vakuuttaa.
– Riippuen uhan laadusta saisimme apua Yhdysvalloilta, Isolta-Britannialta ja keskeisiltä EU-mailta, Haavisto sanoi.
– Uskon täysin, että apulupaukset toimivat. Se oli selkäranka meille, että voidaan Nato-jäsenyyttä hakea.
Haavisto ei suostunut spekuloimaan, onko mahdollista, että Suomi liittyy Natoon ilman Ruotsia.
– En usko, että tulee sellaista tilannetta, Haavisto sanoi.
Miksi Suomi ei ole vielä Naton jäsen? Tässä lyhyt vastaus. Jenni Smith
