Tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 42-vuotiaan Toni Heikkilän todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Heikkilä vapautui vain puoli vuotta sitten elinkautisesta vankeusrangaistuksesta, johon hänet tuomittiin hänen surmattuaan vankilan vartijan julmasti kirveellä ja moskavasaralla vuonna 2004.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Mirja Salonen ei voi ottaa yksittäiseen tapaukseen kantaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että joulukuussa 2021 valmistuneen tutkimuksen mukaan väkivaltariskiarviot ennustavat heikosti rikosten uusimista.
– Tutkimuksen mukaan noin 12 prosenttia elinkautisvangeista uusii jonkin väkivaltarikoksen. Joukossa ovat pahoinpitelyt ja ampuma-aserikokset, eli eivät pelkästään henkirikokset. Tämä on huomattavasti pienempi luku kuin väkivaltarikollisilla keskimäärin. Väkivaltarikollisista noin puolet uusii väkivaltarikoksen vankilasta vapautumisen jälkeen.
– Myös niistä elinkautisvangeista, joiden riski syyllistyä uusiin väkivaltarikoksiin arvioitiin korkeaksi, vain 14 prosenttia syyllistyy uusiin väkivaltarikoksiin vapauduttuaan.
Keskimäärin elinkautisvangit syyllistyvät siis uusiin rikoksiin todella harvoin. Salosen mukaan yksilötasolla asiaa on vaikea ennustaa.
Vankeusaika pidentynyt
Hovioikeus päätti alun perin päästää Heikkilän ehdonalaiseen vankeuteen jo vuonna 2018. Heikkilä oli istunut elinkautistaan tuossa vaiheessa huomattavasti 12 vuoden minimiä pidemmän ajan.
Korkein oikeus kuitenkin kumosi ratkaisun Rikosseuraamuslaitoksen valitettua siitä. KKO:n mukaan Heikkilän tekemät rikokset olivat tekotavaltaan ja rikoslajissaan huomattavan törkeitä. Vankeusaikanaan hän oli liittynyt United Brotherhood -rikollisjärjestöön, mikä merkitsi kohonnutta riskiä syyllistyä väkivaltarikokseen.
Salosen mukaan elinkautisvankien keskimääräinen vankeusaika Suomessa on vähän yli 14,5 vuotta. Minimivankeusaika on aikuisille 12 vuotta ja alle 21-vuotiaille rikoksentekijöille 10. Harva elinkautisvanki siis vapautuu vankeudesta ensimmäisellä yrittämällä.
– Keskimääräinen vankeusaika on pidentynyt viime vuosina. Useampi ei varmaankaan pääse sillä ensimmäisellä yrityksellä, mutta se on vankikohtaista. Asia riippuu myös siitä, kuinka aikaisin vanki itse vapauttamistaan hakee.
Koska elinkautiselle vankeusajalle ei ole asetettu enimmäisrajaa, vanki voi teoriassa pysyä vangittuna vaikka koko loppuikänsä. Käytännössä tätä ei kuitenkaan tapahdu.
– Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että elinkautisvangillakin on tosiasiallinen mahdollisuus vapautua vankeudesta.
Näin vapauttamista harkitaan
Vapauttamista haetaan Helsingin hovioikeudesta, joka käsittelee kaikki Suomen elinkautisvankien vapauttamishakemukset. Vapauttamisharkinnan perusteet on säädetty rikoslaissa.
Vapauttamisharkinnan keskeisiä seikkoja ovat vankeuteen johtaneen rikoksen luonne, vangitun rangaistusajan suunnitelman toteutuminen sekä ylipäätään vangin vankeusaikainen käytös, eli onko hän esimerkiksi syyllistynyt vankeusaikana uusiin rikoksiin.
– Korkein oikeus on linjannut, että keskeistä on, onko elinkautisvanki suorittanut vankeusrangaistustaan riittävästi suhteessa niihin rikoksiin, joista hänet on tuomittu.
Hovioikeus ottaa myös huomioon oikeuspsykiatrisen väkivaltariskiarvion, joka laaditaan siinä vaiheessa kun elinkautisvanki hakee vapauttamista. Salosen mukaan kyse on kuitenkin kokonaisharkinnasta, ja yksittäisen vangin kohdalla arvioitavat seikat voivat painottua eri tavoin.
Iltalehti julkaisee tapon yrityksestä epäillyn nimen poikkeuksellisesti jo esitutkintavaiheessa epäillyn raskaan rikostaustan takia.
