Miten yhdeksäsluokkalaisen matematiikkataidot voivat olla kolmosluokkalaisen tasoa?
Kassakone näyttää vaihtorahan, mutta sekään ei auta kaikkia uusia työntekijöitä. Kuva: Heini Hämäläinen / IS
Elina Ranta
Kauppojen uusien kassatyöntekijöiden perehdyttäjiä hirvittää.
– Olen työssäni tekemisissä perehdytyksen kanssa, ja siellä on noussut esiin, että nuoret eivät enää osaa laskea edes vaihtorahoja. Huolestuttavinta tässä on se, että kassa vieläpä näyttää, paljonko asiakkaalle annetaan rahaa takaisin. Eli tarvitsee hyvin vähän ajatella itse.
Näin kertoo pääkaupunkiseudulla työskentelevä Reetta. Hän kertoo aiheesta pelkällä etunimellään, ettei leimaisi uusia työntekijöitä tai työnantajaa.
Ostokset maksavat 11,90 euroa ja asiakas antaa 20 euroa. Kassa näyttää, että vaihtoraha on 8,10 euroa, mutta vaikeuksia on poimia oikea vaihtoraha, Reetta kuvaa tyypillistä ongelmaa.
– Olen jopa vähän suivaantunut ja järkyttynyt, että miten olemme voineet ajautua tällaiseen tilanteeseen.
Kassatyötä opettelevat nuoret ovat sinänsä motivoituneita työhön, mutta käteisen käsittely voi tulla jopa hieman yllätyksenä.
Reetan mukaan ”pasmat menevät täysin sekaisin” siinä vaiheessa, jos asiakas kesken toimituksen haluaakin auttaa tai päästä kolikoista eroon ja tarjoaa päälle kahta euroa.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS
Osa haparoinnista mennee jännityksen piikkiin, ja rahojen laskeminen sujuvoittuu nopeasti työtä tehdessä.
Osin ilmiö on aidosti seurausta sekä käteisestä vieraantumisesta että matematiikan osaamisen romahduksesta, Reetta arvelee. Hänestä tuntuu, että käteisen laskemisen heikentyminen on alkanut näkyä viime vuosina yhä selvemmin.
Ysiluokkalaisilla kolmosten tasoa
Matematiikan kriisiytymisestä on puhuttu paljon viime vuosina. Suomalaisten lasten Pisa-tulokset ovat edelleen heikenneet. Matematiikka ei kiinnosta oppilaita eikä opettajiksi hakeutuvia, ja matikan osaajista on pulaa työmarkkinoilla.
Matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitaan tekniikan ja teknologian alan töissä, kaupallisella puolella ja muillakin aloilla. Insinööriliitto on vaatinut nopeita toimia näiden oppiaineiden panostuksiin, koska Suomen talouskasvu on nokioineen nojannut paljon niihin.
– Ammattikorkeakoulujen opettajat sanovat, että niitä kokeita, joita pidettiin kymmenen vuotta sitten, ei voi enää käyttää, koska opiskelijat eivät niistä pääse läpi, Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola kertoo.
– Matematiikkaa pidetään vaikeana, ja suhtautuminen on usein kielteistä. Matematiikka on muutakin kuin kaavojen laskemista. Se liittyy yleisemmin ongelmanratkaisukykyyn ja analyyttiseen ajatteluun.
Viisi vuotta sitten julkaistussa kansallisessa tutkimuksessa tulokset olivat hälyttäviä. Osalla testikokeeseen osallistuneista oli yhdeksännellä luokalla suoritetussa kokeessa kolmosluokkalaisen taitotaso.
Tyhmenemisen ongelma
Tutkimus oli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtavan arviointiasiantuntijan Jari Metsämuurosen tekemä. Hän on tutkinut matematiikan osaamisen kehittymistä 1990-luvulta lähtien.
– Vaihtorahaesimerkki on aika kuvaava, kahteenkin suuntaan. Se kertoo, että yksinkertaisetkin laskutoimitukset on ulkoistettu. Jos tonnista pitää antaa satanen takaisin, laskutoimitus käytetään koneen kautta.
– Kun aivoja ei treenaa, taidot hiipuvat, tai ainakaan ei enää uskalleta käyttää omia aivoja.
Ilmiö voi heijastella sitäkin, että esimerkiksi tietynlaiset palvelutilanteet ovat muuttuneet automatisoiduiksi siten, että omilla aivoilla ajattelua ei oikeastaan suositakaan vaan mekaanista toimintaa. Se estää virheiden syntymistä.
Ilmiö liittyy laajempaan kehitykseen. Ennen vanhaan kaikki muistivat parikymmentä puhelinnumeroa ulkoa. Nykyään taito tuntuu jopa tyhmältä, kun tiedot saa kännykästä.
Metsämuuronen puhuu samaan aikaan sivussa kulkevasta ilmiöstä, jota voisi suoranaisesti kutsua tyhmenemiseksi. Digitalisaatioon ja internetiin liitetystä tyhmenemisilmiöstä on kirjoitettu paljonkin viime vuosina.
Digi-intoilijoiden mielestä simppeleiden tehtävien suorittamisessa ei ole erityistä arvoa. Teknologia vapauttaa ihmiset käyttämään aivojaan tai lihaksiaan johonkin arvokkaampaan, hyödyllisempään tai hauskempaan, teesit kuuluvat.
– En ole teknologiavastainen, mutta väittäisin, että emme ole ihan vielä päässeet sinne.
Metsämuuronen epäilee, että muistia, laskemista ja päättelyä vaativien perustaitojen heikkeneminen on johtanut nimenomaan heikompien oppilaiden osaamisen tason laskuun.
– Se on surullista.
Hän kuvaa ilmiötä KVG-ajatteluksi (kato v..ttu Googlesta). Kaikki tieto, kaavat ja kertolaskutaulukot löytyvät netistä. ChatGPT-ohjelma jo myös ”ajattelee”.
Helsingin Sanomat uutisoi juuri, että Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sallii tekoälyn käyttämisen opinnoissaan, jopa lopputöissä.
Tämänkaltaiset ilmiöt voivat näkyä myös opettajan toiminnassa. Metsämuuronen pitää mahdollisena, että jos oppilas ei ole erityisen osaava, häntä saatetaan helpottaa ohjaamalla katsomaan asioita netistä ulkoa opettelemisen sijaan.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS
Pian julkaistavassa matematiikan muutoksia käsittelevässä tutkimuksessa Metsämuuronen tutki juuri tätä asiaa yhdeksäsluokkalaisten parissa. Siitä nousi kaksi keskeistä havaintoa.
Ensinnäkin kaikkien oppilaiden osaaminen oli laskenut, myös kympin oppilaiden. Parhaatkaan oppilaat eivät jaksaisi enää tehdä esimerkiksi laskutoimituksia, jos ne pitää tehdä sähköisesti. Se koetaan vaivalloiseksi.
Heikoimmat oppilaat eivät puolestaan enää osaakaan tehdä tehtäviä, kun ovat jo aiemmin ajatelleet, etteivät kuitenkaan osaa. Lisäksi tämä ryhmä näyttää pärjäävän yhä heikommin sanallistetuissa tehtävissä.
Joko on niin, että on ”yleistä laiskistumista”, eli oppilaat eivät jaksa lukea huolella tai loppuun tehtävää. Tai sanavarasto köyhtyy. Se puolestaan liittyy äidinkieleen ja lukemiseen, Metsämuuronen arvioi.
Eräässä tehtävässä piti löytää kolmella jaolliset luvut joukosta. Heikoimmat oppilaat etsivät numero kolmoset huomattavasti useammin kuin aiemmalla testikerralla.
Maahanmuuttajateoria
Karvi julkaisi kolmosluokkalaisten matematiikan ja äidinkielen oppimistuloksia käsittelevän tutkimuksen viikko sitten. Siitä syttyi maahanmuuttajakeskustelua.
Heikko puhutun ymmärtäminen selitti kaikkein voimakkaimmin juuri heikkoa matematiikan osaamista vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa. Matematiikan valmiudet ovat pitkälti myös kielellisiä valmiuksia.
S2-oppilailla eli suomea toisena kielenä opiskelevilla on muita heikommat valmiudet ymmärtää kieleen liittyviä matemaattisia tehtäviä. Tämä ei ole kiistanalaista.
Sen sijaan maahanmuuttajaoppilaita on niin vähän, että he eivät vaikuta lainkaan kansallisissa tutkimuksissa. Vaikutus on kolme pistettä, Metsämuuronen sanoo.
Asteikko on nollasta tuhanteen.
Uusimmassa vuoden 2018 Pisa-tutkimusaineistossa S2-oppilaiden vaikutus on neljä pistettä alentavasti. Suomen pisteet ovat heikentyneet nelisenkymmentä yksikköä vuoteen 2006 verrattuna, jolloin osaaminen oli korkeinta.
– Valtaosa heikoista oppilaistamme on kantasuomalaisia taustaltaan, Metsämuuronen huomauttaa.
Inkluusio osasyynä?
Matematiikan heikentyminen alkoi jo noin 25 vuotta sitten eli ennen digitalisaatiota. Metsämuuronen kuvaa ongelmaa monisyiseksi solmuksi, josta lähtee monta narua pitkän ja lyhyemmän aikavälin muutoksiin: koulujärjestelmästä kotioloihin, koronaan ja kuriin – myönteisessä mielessä rajoina ja ja vanhempien vastuuna.
Yksi osaselittäjä lienee inkluusio, josta on haettu syytä koulujen ja opetuksen nykyongelmiin. Se tarkoittaa tavoitetta laittaa mahdollisimman moni erityislapsi tavalliseen luokkaan. Hyvää tarkoittava nykymalli on monissa kouluissa kääntynyt itseään vastaan, koska toimiakseen se tarvitsisi riittävästi resursseja.
Matematiikan opiskelu vaatii keskittymistä ja opettajan opettamista perinteisimmässä mielessä. Metsämuuronen näkee yhteyden matematiikkaan ja kouluja vaivaavaan levottomaan oppimisympäristöön.
– Matematiikan perusluonne on samanlainen kuin kielissä, joka se onkin. Näille tyypillistä on, että jos pohja on huono, et oikeastaan opi mitään, koska kaikki uusi rakentuu vanhalle pohjalle. Jos se on hatara, uuden oppiminen on erittäin vaikeaa, ja ylemmillä luokilla on tosi harvinaista saada onnistumisen kokemuksia.
